Entäs ammoniakkiuhka?


Viime vuonna julkaistun ruotsalais-tanskalaisen tutkimuksen tiivistelmässä on mielenkiintoinen lause(Linkki):

(Suomeksi) Lopuksi ammoniakkipäästöjen ilmastorangaistus tulisi huomioida politiikan tasolla, kuten NEC- ja IPCC-toimintaohjeissa.

Globaalien ammoniakkipäästöjen osalta inhimillinen teknologia  on kaiketi varsin merkittävässä asemassa(Linkki), päinvastoin kuin ilmakehään joutuvan vesihöyryn tai hiilidioksidin  osalta, joissa ihmisen osuus on vain murto-osia kokonaisuudesta. Toisaalta ilman Haber-Bosch-menetelmään pohjautuvia typpiyhdisteitä ihmiskunnan biomassa olisi paljon nykyistä pienempi.

Typpihän on siitä erikoinen alkuaine, että vaikka se on biosfäärille elintärkeä, typenkierron päävarastona toimii ilmakehä. Ammoniakkia, joka on eräs typen yhdisteistä, ei taas ilmakehässä esiinny kovin runsaasti mm. siitä syystä, että ammoniakki vesiliukoisena tulee sateen mukana alas ja toisaalta reaktiivisena mm. hapettuu typen oksideiksi.

Tuoreen tutkimuksen mukaan merellinen ammoniakki ei ole juuri ollenkaan ihmisen tuottamaa(Linkki). Tutkijat ovat itse yllättyneitä saamastaan tuloksesta. Huomioiden ammoniakin reaktiivisuus tulos vaikuttaa kuitenkin varsin ymmärrettävältä. Kuten kaikki lukijani hyvin tietävät, valtameret ovat emäksisiä ja tällöinhän ammoniakki pyrkii poistumaan liuoksesta.

Kuva 1. Ilmastopakotetekijöitä IPCC:n mukaan. Ammoniakki korostettu. Kuvapohja: IPCC, 2013: Climate Change 2013: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Stocker, T.F., D. Qin, G.-K. Plattner, M. Tignor, S.K. Allen, J. Boschung, A. Nauels, Y. Xia, V. Bex and P.M. Midgley (eds.)]. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom and New York, NY, USA, 1535 pp.

Kuva 1. Ilmastopakotetekijöitä IPCC:n mukaan. Ammoniakki korostettu. Kuvapohja: IPCC, 2013: Climate Change 2013: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental
Panel on Climate Change [Stocker, T.F., D. Qin, G.-K. Plattner, M. Tignor, S.K. Allen, J. Boschung, A. Nauels, Y. Xia, V. Bex and P.M. Midgley
(eds.)]. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom and New York, NY, USA, 1535 pp.

IPCC:n mukaan ammoniakkipäästöt  ovat mm. aerosolinmuodostuksen kautta ilmakehää jäähdyttäviä, kuten kuva 1 kertoo.

Kun huomioi sen, että ihmistekoiset ammoniakkipäästöt ilmeisestikin neutraloivat ihmistekoisia hiilidioksdipäästöjä, vaikuttaa alussa mainittu ilmastorangaistus ammoniakkipäästöille tarpeettomalta, jopa vahingolliselta. Tässä on tietenkin huomioitava sekin, että onko ammoniakkipäästöistä joitakin muita haittavaikutuksia ihmisille ja biosfäärille. Tällä tietoa sanoisin, että tunnetut haitat ovat selvästikin hyötyjä pienemmät eli mitään ammoniakkiuhkaa ei ole, eikä sitä ole myöskään tarvetta lietsoa.

Advertisements

One response to “Entäs ammoniakkiuhka?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s