Taloustieteen professori Richard Tol on ollut kiinnostunut ilmastonmuutoksen taloudellisista seurauksistakin (Linkki). Hän on julkaissut vuonna 2009 tutkielman (LinkkiPDF), jossa muiden tekemiin tutkimuksiin pohjautuen tulee tulokseen, että globaali ilmastonlämpeneminen aiheuttaa todennäköistä taloudellista hyötyä aina +2°C muutokseen asti. Ilmeisesti tuossa julkaisussa oli jo sama virhe, minkä hän lopulta korjaa (LinkkiPDF). Korjaus ei muuta olennaisesti keskimääräisen hyödyn ennustetta.
The Guardian antaa tilaa Bob Wardin kertomukselle virheen oikaisusta ja lämpenemishyödyn poistamisesta IPCC:n uudesta raportista (Linkki). Täysin ei minulle selvinnyt, miten jäljelle jäänyt Tolin esittämä hyöty saatiin hävitettyä, mutta kuitenkin ”ilmastonlämpeneminen voi aiheuttaa elinolojen romahduksen”.
Tämä korjaus lieneekin sitten taustalla joissakin blogeissa, joissa IPCC on joutunut muutoksen vuoksi vähintään epäilynalaiseksi(Linkki).
Itse näen tilanteen niin, että käytetyt taloudelliset mallit eivät ole kovin ennustekykyisiä ja tässä ne joutuvat rakentamaan ennusteensa vielä osittain ei niin kovin ennustekykyisten ilmastomallien päälle. Professori Tolin ennusteen poistaminen olisi perusteltua tämän epävarmuuden vuoksi, jos mitään yhtä epävarmaa muuta ennustetta ei jätettäisi näkyviin. Nythän käynee niin, että talouskatastrofiennusteet jäävät ”voimaan” tai vähintäänkin mielikuvissa ”voi olemaan”.
Erikoisen mielenkiintoista tässä on se, että Suomessa ympäristöviranomaiset yms. tahot ovat melko hyvin osanneet piilottaa tiedon siitä, että todennäköisesti Suomi on ilmastonlämpenemisen hyötyjä. Tämähän tarkoittaa sitä, että kun olemme avokätisesti osallistuneet ilmastotalkoisiin, olemme samalla tehneet itsellemme vahinkoa. Tämänkin vielä ymärtäisi, jos vihertävät neuvottelijamme olisivat osanneet pyytää meille kompensaatiota tästä itsellemme muiden hyväksi tekemästämme vahingosta.
En siis uskalla mennä väittämään, että ilmastonlämpeneminen olisi globaalisti hyödyllistä, mutta olen varsin vakuuttunut, että Suomelle se on eduksi. Ainahan on jokin sektori, joka kärsii, mutta kun muutos on aika hidasta, sopeutumiseen on hyvät mahdollisuudet. Onhan myös epävarmaa, että jatkuuko ilmastonlämpeneminen, mutta se onkin jo toinen juttu.
Kuvalähde: University of Sussex
Roskasaitti 
Ehkäpä merkkinä ei niin täydellisestä blogistista artikkelista jäi mainitsematta tämä The Guardianin kuva:
Hirmumyskyjen suhde ihmispäästöisiin kaasuihin on kovin huterasti tiedetty asia, mutta lehti pyrkii ruokkimaan pelkoa.
TykkääTykkää
Eikö esimerkiksi lämmityksen tarve vähenisi jos ilmastomme lämpenisi? Tietysti myös jäähdytyksen tarve myös kasvaisi mutta olettaisin vähentyvän lämmitystarpeen olevan suurempi tekijä tässä.
Kun lämmityksen tarve vähenee, niin mikä tai mitkä vähenevät myös? No tietysti ”lämpöä ja sähköä” tuottavien tulot ja samalla valtion verotulot! Eihän se nyt käy ollenkaan päinsä jos meillä lämpenee…
Niin ei pidä unohtaa autojen kylmäkäynnistyksiä ja niiden ”lämppäreitä”, jotka lienevät ”rikka rokassa”?
TykkääLiked by 1 henkilö
Kysymys Ristolle: oletetaan, että tietäisimme täydellisellä varmuudella, että ihmisen hiilidioksidipäästöt lämmittävät ilmastoa merkittävästi. Olisitko siinä tapauksessa sitä mieltä, että Suomen tulisi vastustaa kaikkia päästörajoitteita, koska Suomi voisi hyötyä lämpenemisestä taloudellisesti? Ja olisit tätä mieltä riippumatta siitä, minkälaisia vaikutuksia lämpenemisellä olisi muualla maailmassa?
Tämä olisi mielenkiintoinen näkökulma, ottaen huomioon, että suomalaisten henkeä kohti lasketut hiilidioksipäästöt ovat korkeita jopa Eurooppalaisessa mittakaavassa.
TykkääTykkää
Jos lisäksi oletetaan, että professori Tol on oikeassa, ei kaiketi olisi mitään kiirettä vielä rajoittaa päästöjä, koska niistä on keskimäärin hyöytä. Toki siinä tulee se sama ongelma vastaan, että miten kompensoidaan niille, jotka häviävät taloudellisesti.
Nythän Suomi on suhteellinen häviäjä, eikä meille makseta mitään kompensaatioita. Kompensaatioitahan artikkelissanikin kaipailin, en kaikkien päästörajoitusten hylkäämistä.
Se, että meillä on suurehkot päästöt, johtuu pitkälti kylmästä paikallisilmastostamme. Tänne ei pitäisikään tuoda päiväntasaajalta ketään asumaan, koska siellä ihmisillä on huomattavasti pienempi hiilijalanjäki, jos siis on aidosti huolissaan ilmastosta. Ei välttämättä muutenkaan. Kyse on myös siitä, pitääkö arktista aluetta asuttaa ollenkaan? Tai saako suomalaiset laskea edukseen sen, että metsämme ja suomme sitoo hiiltä, kun vaikkapa Saksassa ei niinkään, kun ne ovat ehditty hävittää jo aiemmin?
Jos ilmasto taas lämpenee, meidän päästömme vähevät, joten tässäkin suhteessa teemme ilmeisesti osittain turhaa työtä, jos vähennämme päästöjämme etukäteen.
TykkääTykkää