Kuinka suuri on CO2:n ilmastoherkkyys?


Ilmastoherkkyys on määritelty CO2:n pitoisuuden kaksinkertaistamisen aiheuttamaksi ilmakehän tasapainoisen lämpötilan muutokseksi(Linkki). Ei siis ole erikseen esim. metaanin tai vesihöyryn ilmastoherkkyyttä, mutta änkesin nyt kumminkin hiilidioksidin otsikkoonkin. IPCC:n AR5-raportin mukaan tämä herkkyys on arvoltaan 1,5°C … 4,5°C. IPCC ei enää ilmoita todennäköisintä arvoa.  Tasapainoherkkyyden lisäksi on IPCC ilmoittanut myös hetkellisen ilmastoherkkyyden arvovälin, joka on 1,0°C … 2,5°C. Tämä jälkimmäinen arvo kuvaa ilmakehän CO2-pitoisuuden kaksinkertaistamisen aiheuttamaa lämpötilan nousua 1% lisäysvauhdilla ”lennosta” mitattuna, kun tasapainotila saavutetaan vasta lisäyksen loputtua. Tasapainotilan oletetaan valinneen ennen teollistumista, jolloin saadaan alkutilallekin arvo. On varsin loogista, että hetkellinen herkkyys on pienempi kuin tasapainoherkkyysarvo.

Professori Herman Harde(Linkki), jonka erikoisalana näyttää olevan kokeellinen fysiikka ja materiaalitiede, on jo joitakin vuosia askarrellut ilmastotieteellisen ongelman, tarkemmin sanottuna juurikin ilmastoherkkyyden, parissa. Hänen aiempaa työtää tästä aiheesta on arvostellut mm. blogistinimimerkki Eli Rabett(Linkki). Kannatan anonyymiteetin suojaamista netissä, mutta ehkä voin sanoa uskovani, että ER on fyskokemisti. Tätä voidaan pitää riittävänä meriittinä. Rabett kritisoi mm. sitä, että ettei Harde ole huomioinut palautetekijöitä.

Harde on nyt julkaissut uudistettuna aiemman esityksensä(LinkkiPDF). Siinä on mukana mm. kaikki tunnetut pääasialliset palautetekijät ja tasapainoilmastoherkkyyden arvoksi on tullut Harden aiempaa arvoa hieman suurempi lukema 0,6°C. Tämä on siis reilusti puolta pienempi kuin IPCC:n arvion alaraja. Julkaisusarja ei vaikuta ihan arvostetuimmalta ja virherajoja ei ilmoiteta tiivistelmässä, mutta enpähän tuosta osaa mennä sanomaan, että onko siinä jokin pielessä.  Odottelen, että joku muu tekee sen, jos tekee. Tästä tutkielmasta uutisoi myös WUWT(Linkki).

Kuva 1 kertoo erään syyn, miksi Harde saa pienehkön arvon: hän huomioi vesihöyryn peiton, joka aiheuttaa sen, ettei lisääntynyt CO2 kuitenkaan absorboi samassa määrin, kuin täysin kuivassa ilmakehässä tapahtuisi.

Suomessa professori Jyrki Kauppinen on esittänyt vielä alemman ilmastoherkkyysarvion: 0,23 ºC(LinkkiPDF). Verrattuna Hardeen Kauppinen on pelkistänyt vaikuttavat tekijät oikeastaan yhteen: ilman kosteuteen.  Ilmastorealismia blogissa Mikko Mäkinen arvioi kotikonsteillaan varsin mielenkiintoisesti ilmastoherkkyysarvoksi enintään 1,4ºC (Linkki). Tämähän osuu jopa IPCC:n hetkellisen herkkyyden rajoihin.

Tällä hetkellä valitseva ilmakehän lämpenemisen hidastuminen tai pysähtyminen käy sitä vaikeammaksi selittää, mitä pitemmäksi tauko venyy ja mitä suurempi arvio on annettu ilmastoherkkyydelle. Harden herkkyysarvion mukaisesti olisi helpompi selittää, miksei oikein lämpene.

 

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s