Emilia, Luojan pikku ilmastoapulainen


Jos kysytään, mikä eliölaji yksin pystyy säätämään maapallon ilmaston, niin oikea vastaus tuskin on ihminen, mutta se voisi olla Emiliania huxleyi(Linkki). Tässä tuttavallisesti Emiliaksi puhuteltu yksisoluinen eliö kuuluu tarttumalevien Coccolithales-lahkoon(Linkki). Tämän lahkon erityispiirre on  kokkoliitit, eli kalsiumkarbonaattipitoiset suomut. Kuvan 1 vasemmassa yläkulmassa näkyy värjätty elektronimikroskooppikuva Emiliasta. Muuten satelliittikuvassa näkyy Cornwallin suunnan leväkukinta, joka tekee meren miltei valkoiseksi, siis meren albedo muuttuu poikkeuksellisen paljon tämän leväkukinnan aikana verrattuina muiden lahkojen kukintoihin.

Laskin Emiliasta kiinnostuttuani, missä ajassa yhdestä tai kahdesta eliöstä tulisi jakautumisen kautta jotain näkyvää.  Lisääntymistahdiksi asetin yhden jakaantumisen päivässä, vaikka Emilia on saavuttanutkin 500 sukupolven tahdin vuodessa. Tulokset näkyvät kuvan 2 taulukossa.

Kuva 2. Lisääntyminen sukupolvi päivässä tahdilla.

Kuva 2. Lisääntyminen sukupolvi päivässä tahdilla.

Emilaa voi hyvällä syyllä sanoa kevyeksi, sillä n. 2 pg massa on niin vähäinen, etten edes yritä erikseen sitä havainnollistaa. Joka tapauksessa kuukauden kuluttua kappalemäärä alkaa lähestyä ihmiskunnan väkimäärää, mutta massaa on vieläkin vain milligrammoissa. Tosin tätä kuukauden aikaa voisi viljelmän kannalta hyödyntää siten, että solut olisivat mahdollisimman kaukan toisistaan. Myöhemmin tulee kumminkin tungosta, sillä gramman yhteismassa kertyy n. 40 päivässä, kilo  n. 50 päivässä ja tonni aloituksesta laskettuna parissa kuukaudessa. Sitten 120 päivän huitteilla yhteismassaa alkaakin olla jo saman verran kuin valtamerien kokonaismassa,  130 päivän jälkeen levää on koossa jo maapallon massan verran ja 150 päivän jälkeen saantomme olisikin jo auringon massan luokkaa, jos vain löytyisimme riittävän ison sekoittimen. Koko tunnetun maailmankaikkeuden massan verran levää saataisiin alle vuodessa, jos kasvunopeus säilyisi.

Edellä oleva laskelma on loppupäästään samassa sarjassa kuin se, miten norsujen hidaskin lisääntyminen johtaa ennen pitkää siihen, että norsuja on maapallolla joka paikassa viisi päällekkäin. Ei siis pidä ottaa liian kirjaimellisesti, vaan kuvastanee tuo kutenkin Emilian hyvää kasvukykyä.

Liitukalliot ovat todisteena, että Emilia tai sen sukulaiset ovat oikeastikin tehneet massiivisia muutoksia maapallon geologiaan ja  ilmakehään. Arvioiden mukaan liitukaudella oli moninkertaisesti enemmän hiilidioksidia ilmassa nykyaikaan verrattuna. Paratiisillisista oloistakin on mainintoja liitukautta kuvailtaessa. Tähän verrattuna täytyy ihmetellä niitä tutkielmia, joissa väitetään(Linkki), ettei Emiliania Huxleyi kestä hiilidioksidia. Vastapainona esitän tuoreemman tutkimuksen pohjalta oletuksen(Linkki), että noissa ”happaman meren” tutkimuksissa on pH keinotekoisesti pakotettu, kun oikeasti luonnossa Emilia säätää kukkiessaan pH:n emäksiseen suuntaan. Lisäksi sukupolvien saatossa Emilia sopeutuu vaihtuneisiin olosuhteisiin(Linkki).

Wikipediassakin näkyy jotain viitteetöntä arpomista senkin suhteen(Linkki), onko Emilia muka oikeasti hiilidioksidinielu vai -lähde. Tämän sekavuuden syyksi voisi veikata rajoittumista vain reaktioyhtälön 1 tarkasteluun.

Reaktioyhtälö(1) Ca2+ + 2CO3+  Reaktionuoli11  CaCO3 + CO2

Kokkoliittien muodostusreaktiossa todellakin näyttäisi vapautuvan hiilidioksidia, mutta kuten Emilian kukinnan emäksisyyden lisäyksestäkin voi päätellä, ei hiilidioksidi suinkaan lisäänny merivedessä, jos Emilia poistaa sieltä karbonaattia. Luoja on vain varmistanut, ettei yhteyttävänä eliönä toimivan pikku-Emilian kasvua rajoittavaksi tekijäksi ikinä muodostu hiildioksidin puute.

Luettelo keinoista, joilla Emilia pystyy säätämään maapallon ilmastoa:

  1. Hiilen sidonta sedimenttiin, liitukalliot todisteena
  2. Hiilidioksidin poistaminen merivedestä, tavanomaisella yhteyttämisellä
  3. Albedon nosto, katso kuva 1.
  4. Pilvien muodostaminen dimetyylisulfidin avulla(Linkki)
  5. Merien emäksisyyden lisääminen(”Under bloom conditions, where pH values can easily increase to 8.5 or higher”)
  6. Allaan olevan meriveden jäähdytys(Linkki)

Jos Emilia saisi yksin päättää, voisi käydä niinkin, ettei muille eliöille jäisi ollenkaan tilaa, mutta erilaiset biosfäärin prosessit pitävät asiat kutakuinkin tasapainossa näinkin ”räjähdysherkän” eliön suhteen. Eräs mielenkiintoinen kukintaa rajoittava tekijä on virus(Linkki), joka elää Emiliania Huxleyissa.

Kun vielä huomioidaan se, että Emilian ominaisuudet ovat olleet aika hyvin tiedossa jo ainakin vuonna 1986(LinkkiPDF), niin milteipä alkaa ihmettelemään, miksen minäkään ole Emiliasta aiemmin kuullut.  Olisikohan vallitsevaksi paradigmaksi muodostunut hiilidioksidipäästöt määräävät kaiken -ajatus ollut ohjaamassa tutkimusaiheiden valintaakin siihen suuntaan, että esimerkiksi Emilian kokkoliittien syöpyminen ylimääräisen ammonium-ionin läsnäollessa on ollut tärkeämpi havainto kuin se mahdollinen havainto, että Emilia pystyisi ravinteiden ja terveyden riittäessä hoitamaan yksinkin kaiken ylimääräisen hiilidioksidin, mitä maapallon fosiilisista kerrostumista voisi koskaan vapautua?

Mainokset

3 responses to “Emilia, Luojan pikku ilmastoapulainen

  1. Päivitysilmoitus: Kokkoliittiforit nauttivat CO2:sta | Roskasaitti·

  2. ’Ca2+ + 2CO3+  —  CaCO3 + CO2’

    Joo, mutta CO2 vedessä muuttuu tasapainolla takaisin CO3:ksi ja koska Ca ei ole heti loppumassa, kalkin muodostus helpottuu, ei vaikeudu.

    Sehän on peruskoulun kemian demo, puhalletaan kalsiumhydroksidiin hiilidioksidia ja liuos muuttuu maidon väriseksi. Merivesi on laimea CaOH-liuos, jossa on myös mm. klooria ja natriumia.

    Tykkää

    • Sehän on monimutkainen tasapainotus, kun siinä on vielä vetykarbonaatti-ionitkin mukana, mutta Emilian tapauksessa on mielestäni erityistä siinä, että tämä levä saa yhteyttämiskäyttöönsä enemmän hiilidioksidia muodostamalla kokkoliitteja kuin saisi ilman sitä. Ja pH:n muutos emäksiseen suuntaan kukinnan aikana kertoo, että Emilia imee hiilidioksidia merivedestäkin sen kun pystyy.
      Kun sitten nämä kokkoliitteja muodostavat levät kuolevat, siinä on liitukallioiden syntyyn mahdollisuuksia, ellei meri ole liian syvää siltä kohtaa, jolloin kalsiumkarbonaatti ei pysykään kiteisenä. Joka tapauksessa hiilidioksidia on poistunut ilmakehän lähiliepeiltä.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s