Katosiko otsoni?


Kuva 1. Otsonikadosta epäiltyjen klooriyhdisteiden pitoisuuksia alailmakehässä.

Kuva 1. Otsonikadon tuomittuja syyllisiä.

Otsonikato on nyt kuulemma voitettu(Linkki). Hyvät uutisetko ovat saaneet A. Wattsin pahoittamaan mielensä(Linkki)?  Kuva 1 kertoo, että merkittävimmin ovat vähentyneet alailmakehän orgaanisista klooriyhdisteistä liuottimet. Yksihiiliset ja ainakin osittain luonnon tuottamat klooriyhdisteet ovat säilyttäneet vakiopitoisuutensa ilmakehässä ja kloorifluoriyhdisteiden (ns. freonien) vähenemisen ovat hyvinkin korvanneet toiset klooriyhdisteet, jotka eivät ehkä ole yhtä paljon otsonia uhkaavia kuitenkaan. Kuva 2 kertoo sitten Etelämantereen otsoninpitoisuuden muutoksesta ja sen suhteesta laskennalliseen stratosfäärin teholliseen klooripitoisuuteen. Minulle tuntemattomasta syystä tässä yhteydessä puhutaan in situ -määrityksistä, vaikka mittaukset tehdäänkin  maapinnan läheisyydessä, eikä stratosfäärissä, jossa otsoni on. Ajallisesti näitä in situ -määrityksiä siirretään kolme vuotta, jotta voidaan olettaa mitatun muutoksen siirtyneen stratosfääriin.

Halley- ja Faraday-asemat sijaitsevat Etelämantereen rannikkoalueella n. 2000 km päässä toisistaan. Niidenkin välillä näyttää olevan kohtalaisesti eroa mitatuissa otsonipitoisuuksissa, mutta ei kuitenkaan niin paljon kuin mitä molemmilla asemilla näkyvä ajallinen muutos on. Syyskuu on lähinnä minimikuukausi nykyään, mutta ei ollut aiemmin ainakaan Faraday-asemalla.

Kuva 2.

Kuva 2.

Minimiotsonitaso lienee tarpeen otsoniaukosta puhuttaessa. Verrattaessa kuvan 3 Wikipedian esittämiä satelliiteista saatuja minitasoja kuvan 2 asemien kuukausikeskiarvoihin, näemme, että rusinoita pullasta noukkien saadaan jonkinverran erilaisia tuloksia, mutta laskusuuntaus vuodelta 1980 vuodelle 1995 näyttäisi olevan yhteistä. Sekin on selvää, ettei mitään otsoniaukkoa ole ollut siinä mielessä, ettei otsonia olisi ollut jäljellä yhtään. Aukko on ollut laaja vähentyneen otsonipitoisuuden alue, joka ei ole vieläkään isommalta osaltaan täyttynyt. Hyvien uutisten idea oli, että täyttymiskehityksen alkumerkki on varmistunut.

Hyvä myös huomata, ettei Etelämantereen jäätiköillä ei ole juuri mitään elämää, joten siellä UV-säteily tekee vähimmät vahingot maapallolla.

Kuva 3.

Kuva 3.

Otan tähän vielä tämän artikkelin ensimmäisestä linkistä ilmeisen vähälle jääneen maininnan:

What happens to the ozone layer in the second half of the 21st century will largely depend on concentrations of CO2, methane and nitrous oxide – the three main long-lived greenhouse gases in the atmosphere. Overall, CO2 and methane tend to increase global ozone levels.

Suomeksi: Otsonin kohtalo 21. vuosisadan jälkipuoliskolla riippuu pitkälti kolmen tärkeän pitkäikäisen kasvihuonekaasun, CO2:n, metaanin ja dityppioksdin, pitoisuuksista ilmakehässä. Kaikenkaikkiaan CO2:lla ja metaanilla on taipumus lisätä maailmanlaajuista otsonitasoa.

Joudumme toki tekemään joitakin oletuksia, mutta voitaneen sanoa, että ellei noin merkittävien otsonin suojakaasujen lisääntymisen vaikutus ole jo näkyvissä stratosfäärin otsonipitoisuudessa, ei sitä havaita vuosisadan edetessäkään. Ja kääntäen, mitä jää jäljelle CFC-yhdisteiden vähenemisen osuudeksi?

Ainakaan otsonia pelastavaan metaaniin verrattuna dityppioksidin uhka ei vaikuta pelottavalta, kun metaanin pitoisuus ilmakehässä kasvaa yli viisinkertaisella nopeudella N2O:n pitoisuuteen verrattuna. Jälkimmäisen kasvu-ura on kylläkin erittäin suoraviivainen, mikä tässä on huomioitava poikkeuksena monista muista ilmakehän hivenaineksista.  Viite: kuva 4. Toinen mainittu otsonia suojaava kaasu, hiilidioksidi, on sekin jopa kiihtyvässä nousussa. Kuvassa 5 onkin ennuste, jonka mukaan otsoni toipuu vielä yli aiemmin normaalina pidetyn tasonsa. Onhan skenaario RCP 8.5 monesti ollut lähinnä sitä, mitä myöten kehitys etenee.

Kuva 4.

Kuva 4.

Tässä vaiheessa ei ole tullut esille mitään sellaista epätarkkuutta, että se suorastaan kumoaisi ihmisvaikutuksen otsoniaukoissa. Pikemminkin omat epäilykseni turhaan annetusta nobelpalkinnosta ovat vähentyneet. Ei sillä, etteikö A. Wattsin arvelu poliittisesta vaikuttamispyrkimyksestä olisi aiheellinen. Onhan UNEP:in lehdistötiedotteen otsikkokin jo vihjaileva siihen suuntaan, että onnistumiset seuraavat toisiaan ilmastonvakioinnissa.  Monellakin tavalla eri mittakaavan asiat siinä koplataan. Kaikenlisäksi otsonin palautuminen Etelänavalla on ollut sikseen hidasta, että sen pelastamiseksi voitaneen keksiä uusiakin projekteja.

Kuva 5.

Kuva 5. Näyte raportista The Assessment for Decision-Makers.

Linkkejä

http://ozone.unep.org/Assessment_Panels/SAP/SAP2014_Assessment_for_Decision-Makers.pdf(LinkkiPDF) Koko uutisoinnin pohjana olevan UNEP:in raportti.

http://www.esrl.noaa.gov/news/quarterly/fall2009/nitrous_oxide_top_ozone_depleting_emission.html(Linkki) NOAA haluaa tuoda esille N2O:n otsoniuhan.

http://www.thejournal.ie/ozone-layer-improvement-1664716-Sep2014/ (Linkki) Artikkelin otsikko väittää, että otsoniaukon sulkeutuminen lisää ilmaston lämpenemistä, mutta tekstissä kerrotaan, että freoneja korvaavat aineet ovat syyllisiä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Otsonikato(Linkki) Wikipedia otsonikadosta.

http://www.antarctica.ac.uk/met/jds/ozone/(Linkki) Britannian etelänapatutkimusta.

http://www.environment.gov.au/node/22144(Linkki) Australian ympäristöministeriön sivu, jonka alalaidassa xls-taulukkolinkki.

Advertisements

2 responses to “Katosiko otsoni?

  1. ”Monellakin tavalla eri mittakaavan asiat siinä koplataan. Kaiken lisäksi otsonin palautuminen Etelänavalla on ollut sikseen hidasta, että sen pelastamiseksi voitaneen keksiä uusiakin projekteja.”
    Kun ”ilmastonlämpenepisehmä” on lypsetty hengiltä, niin tässä olisi uusi lehmä lypsettäväksi!

    Tykkää

    • Kiitos kommentistasi. Olisi varsin vaikeaa uskoa, että niin laajaa ”teollisuudenalaa” ajettaisiin alas ja rahat palatettaisiin alkuperäisille omistajille, vaikka 97% ilmastotieteellinen yksimielisyys saavutettaisiin, ettei nyt lämpene. Ennemmin keksittäisiin muita perusteluja vaikkapa syöttötariffien ylläpitoon yms.
      Eräsnäkökulma, jotan en käsitellyt, oli se, että freonit olisivatkin merkittävämpiä ilmastoeristeitä (=”kasvihuonekaasuja”) kuin on uskottu. Niiden kasvu pysähtyi kutakuinkin niihin aikoihin kuin ilmastonlämpenemienkin. Tästä ei tosin oikein ole enää rahastuskohteeksi.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s