Ilmastopolitiikka ja työllisyys


Jos ilmastopolitiikka on laaja kysymys, on työllisyyspolitiikka vielä monitahoisempi. Kärjistetysti käsikammella tuulimyllyjen pyörittäminen olisi erittäin työllistävää ja hiilineutraalia, mutta taloudellisesti täysin kannattamatonta.

Ilmastonvakiointiin ihastuneet suomalaispoliitikot ovat etupäässä cleantech-intoisia, jopa siinä määrin, etteivät aina edes osaa sanoa suomeksi termejä. Ympäristöministeri Niinistö on näköjään luvannut viime marraskuussa ”puhtoalalle” yhteensä 100 000 työpaikka, kun nyt niitä on 50 000. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoite on ”vain” 40 000 uutta työpaikkaa tälle sektorille vuoteen 2020 mennessä (Linkki). Ei tuo sinänsä kuulosta hullummalta tavoitteelta, joskin 50 miljardin liikevaihto ja 90 000 työpaikkaa tarkoittaisi sitä, ettei ala vaikuttaisi erityisen työvoimavaltaiselta kuitenkaan.

Vertauskohteena uusille luotaville työpaikoille on työpaikkahävikki samalla aikajänteellä. Hieman suurempi määrä (42 000) teollisuustyöpaikkoja on vaarassa hävitä vuoteen 2020 mennessä(Linkki). Tässä hävikissä lienee sitten jonkinlainen määrä niitä työpaikkoja, jotka katoavat väärän energiapolitiikan, eli kalliin tuulimyllysähkön vuoksi.  Kokonaiskuvana kuitenkin häviäviä työpaikkoja ennakoidaan olevan miljoona vuoteen 2030 mennessä(Linkki).

Noiden lukemien jälkeen on varsin selvää, ettei ”puhtoala” ole meille mikään pelastus, joskin se voi olla rikkana rokassa, ellei siihen samalla sisälly sellaista ympäristöpolitiikkaa, joka tuhoaa enemmän kuin tuottaa.

Ja mikä on meidän luontainen etulyöntimme vaikkapa tuulienergia-alalla?  Eipä juuri mikään. Jos täällä vaikka osattaisiinkin valmistaa tuulimyllyjä, niin olisiko siinä kuitenkaan etulyöntiä meillä? Nyt myllyihin käytetyistä raaka-aineista vain osa voisi olla kotimaista, eikä suomalainen työkään ole halvinta maailmassa. Niinpä nykyään myllyt tuodaankin muualta Suomeen. Eikä se pyörivä tuulimyllykään sitten ole täällä kilpailukykyinen Tanskan tai Skotlannin myllyihin verrattuna. Näin satsaus tähän sektoriin on helpostikin kilpailukykyämme alentavaa. Sama asia esim. sähköautojen kanssa.  Se on lähinnä turha investointi täällä, missä ei ole ylimääräistä sähköenergiaa, vaan olemme tuonnin varassa(Linkki).  Joskus näkyy valituksia, että Suomi on vaarassa jäädä sähköautoilussa jälkeen. Niinhän sen pitääkin olla. Sähköautojen myynnin voisi Suomessa vaikka kieltää tai verottaa kuoliaaksi, kunnes olemme sähköenergian viejiä. Tällä lisäajalla myös estettäisiin lastentautisten ajoneuvojen kertyminen maahamme, kuten Juha Sipilän tapaus kertoo(Linkki).

Jos Suomessa olisi kehitetty puumateriaalista kilpailukykyisiä tuuliturbiineja, olisinkin eri kannalla. Tällöinhän siinä olisi jokin mahdollinen kansallinen etulyöntiasemakin. Pelkkä osaaminen taas siirtyy melko nopsaan vaikka Koreaan.  Vaikkapa patentoitu ja teollisesti kaupaksi käyvä paperinen autonakku muuttaisi ehkä mieleni sähköautoista. Joskin tässäkin tapauksessa se sähköauto sinänsä toimisi paremmin jossain etelämpänä, jonne se vietäisiin Suomesta.

Ettei ilmastonvakiointi ehkä tuotakaan enää lisää suoria työpaikkoja, siitä antaa vinkin WUWT-blogi (Linkki). Nämä työpaikat ovat kuitenkin olleet pääosin verovaroin kustannettuja, joten mahdollisesti nyt heikkenevässä taloustilanteessa niistä olisikin syytä päästä eroon.

USA on pääsemässä energiaomavaraiseksi ja se  alkaa jopa viemään öljyä(Linkki). Öljytoimitusten arvioidaan tuovan 730 miljardia valtiolle vuoteen 2030 mennessä ja luovan keskimäärin yli 300 000 työpaikkaa vuosittain. Suomen energiaomavaraisuuteen riittäisivät turvevarammekin varsin mainiosti, vaan tässä harjoitettu ilmastopoltiikka tuhoaa työpaikkojamme. Toinen vähän käytetty kotimainen polttoainevaihtoehto olisi uraani. Kun maassamme jo on ydinvoimaloita, riskimme on noussut jo sille tasolle, ettei muutama uusi ydinvoimala sitä olennaisesti heikentäisi. Näin välttyisimme ostamasta ydinsähköä ulkomailta ja voisimme jopa ehkä viedä sähköämme esimerkiksi Baltiaan.

Kuten USAn uutiset kertovat, halvan energian tarjonta luo maahan työpaikkoja. Ostoenergia ei taas koskaan ole kilpailukykyisin vaihtoehto ja tuulisähkö on lähes aina oikeasti kallista. Paikallistason lämmönlähteeksi käy Suomessa polttopuu varsin mainiosti. Ainakin osaa puun poltosta muodostuvasta hiukkaspäästöstä voinee pitää luonnollisena, kun metsäpalojen esiintymistä on muutoin estetty. Toisaalta polttotekniikkakin kehittyy, joten tämä päästöasia ei saa muodostua esteeksi puun polttamiselle.

Toivoisin niin tähän loppuun saavani jotain tulevaisuuden toivoa luovaa, mutta kun ei. Synkkä ja itkuinen blogi, pyydän anteeksi.  Kokonaiskuvanani siis suostuminen Suomelle vahingolliseen ilmastopoltiikkaan on osaltaan turmellut energiapolitiikkaammekin, eikä meillä ole jäänyt jäljelle montakaan luontaista kilpailuetua. Arktinen ilmasto ja pohjoinen maantieteellinen asema ei ole monessakaan mielessä etu, eikä jonkin alan osaamiskertymäkään ole pysyvä etu, kuten Nokia hyvin opetti.  Suuntautuminen hajottavasti kaikkeen sellaiseen, mitä muut ovat jo kymmenenkin vuotta tehneet tuskin tuottaa sekään etumatkaa meille.

 

Mainokset

4 responses to “Ilmastopolitiikka ja työllisyys

  1. Tähän clesntechiin liittyy dilemma. Jotta pystyttäisiin tuottamaan esim. Aurinkopaneeleja, tuulimyllyjä tai muita tuotteita suuria määriä maailmanmarkkinoille, tulisi Suomella olla edullinen energia ja työvoima.

    Tykkää

    • GTK:”Suomen metalliteollisuus jalostaa muutamia high-tech-metalleja ulkomaisista raaka-aineista”. Tuossapa yksi lisäsyy, miksei aurinkopaneelituotantoa täällä kannata harkita näillä näkymin. Vaikka on jotain tarvittavaa jalostusosaamista, ei ole alkutuotantoa, joka antaisi pysyvämpää etuasemaa.
      Halpa työvoima on Suomessa sikäli ongelma, ettei täällä eläminen ole halpaa. Kansalaispalkka + eurosta alkava minimipalkka ehkä sopisi yrityksille, mutta USA katsoisi sen varmaankin kielletyksi valtion tueksi ja pystyttäisi vastatoimia.
      Edukkaasta energiastahan jo sitten kirjoittelinkin.

      Tykkää

  2. Risto, muutathan sivujasi niin, että saan (saamme) sen linkitettyä myös ”naamakirjan” puolelle ja myös twitteriin? Vai enkö osaa käyttää tätä?

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s