Vähän ilmastoväittelyä


Kuva 1. Vihreän langan väittelyohjeita. Kuvasta linkki alkuperäissivulle.

Kuva 1. Vihreän langan väittelyohjeita. Kuvasta linkki alkuperäissivulle.

Ilmastoväittely on suurta kansanhuvia. Tai jos ei kovin suurta, niin huvia kumminkin joillekin. Samalla siinä on kyse äänestäjien ja ehkä muidenkin päättäjien ”sieluista”. Tätä kautta huvista voikin tulla hyötyä, koska ilmastopoltiikan päätöksissä miljardit eurot vaihtavat taskua.

Toimittaja Lasse Leipola on jaksanut väsätä kuutisen vuotta sitten vastauksia änkyräväitteisiin(Linkki), niin että niitä riittää yksi kuukauden jokaiselle päivälle. Pitkä lista on usein väittelytaktisesti toimiva ratkaisu nettiväittelyssä, kun kukaan ei jaksa käydä sellaista kokonaisuudessaan läpi. En minä ainakaan.  Teen poiminnan: viisi ensimmäistä vastausta ja viisi ”vapaasti” poimittua.

Väite 1: Ilmasto lämpenee ihmisten toiminnasta riippumatta.

LL:n vastaus: ”…Pelkästään luonnolliset tekijät huomioon ottaen ilmaston kuuluisi tällä hetkellä pikku hiljaa jäähtyä…”

Kommenttini: Eihän se ilmasto tietenkään rajattomasti lämpiä luonnostaan, vaan eipä kaiketi ihmistoiminkaan. Poimintani vastauksesta osoittaa, että ihmisen lämmitystoiminta olisikin tässä vaiheessa tarpeellista.

Väite 2: Ihminen on voimaton ilmastonmuutoksen edessä.

LL:n vastaus: ”…Ilmastonmuutosta emme voi kokonaan pysäyttää, …
Voimme myös sopeutua ja valmistautua…”

Kommenttini:  Tuolloin kuusi vuotta sitten ollut vielä ilmastotieteellisiä tutkimuksia, jotka kertoivat läntisen Etelämantereen jäätiköiden peruuttamattomasta luisusta mereen. Jos olisi ollut, niin olisivatko ekoihmiset lopettaneet hiilidioksidista puhumisen, koska em. tutkimuksen valossa se on nyt myöhäistä kohtalokkaan meren nousun kannalta?  Luisun aiheuttaja saattaa olla vulkanismi, mutta eipä sillekään ole torjuntakeinoa esitetty. Ainakaan hiilidioksidipäästöjen lopettaminen ei siihen mitään vaikuta. Sopeutuminen ja valmistautuminen on mielestäni oikea tapa, jos ei hätäillä siinäkään. Voihan em. tutkimukset olla vain ennustekyvyttömän tieteenalan uusia tuloksia.

Väite 3: Ilmastonmuutosta hillitsevät toimet johtavat talouskatastrofiin.

LL:n vastaus: ”Raju ilmastonmuutos johtaa paljon pahempaan katastrofiin, joka tulee brittiläisen Nicholas Sternin mukaan huomattavasti kalliimmaksi kuin ilmastonmuutoksen hillitseminen.

Vaikka monet päästöjä vähentävät toimet vaikuttavat päivittäiseen elämäämme ja saattavat jopa heikentää elintasoamme, on ilmastonmuutoksen hillintsemiellä hyviäkin puolia…”

Kommenttini:  Talous on monimutkainen kokonaisuus, mutta ainakin Kiinalla menee talous lujaa, kun se ei huomioi ilmastonmuutosta ja EU:lla huonosti, kun täällä ilmastoa pyritään vakioimaan. Leipolan ja Sternin kuvitelmat vielä suuremmista katastrofeista ovat toistaiseksi todisteettomia. Toki aina kaikkia luonnonkatastrofeja pyritään kaatamaan ihmisten syyksi, mutta näytöt puuttuvat. Elintason heikennys taas ei ole kuvittelua, vaan tapahtunutta todellisuutta miljoonille eurooppalaisillekin.

Väite 4: Kansainväliset sopimukset eivät johda mihinkään

LL:n vastaus: ”Kansainväliset ja sitovat ilmastosopimukset ovat välttämättömiä, jotta kasvihuonekaasupäästöt saadaan pidettyä kurissa. Sopimuksien avulla voidaan sopia yhteisistä tavoitteista sekä päästöjä vähentävistä mekanismeista, kuten päästökaupasta…”

Kommenttini:  Vahingot Suomessa jäisivät vähäisemmiksi, jos minkälaiset tahansa ilmastosopimukset olisivat kaikkia maita kattavia ja reiluja. Mitä päästöjen kurissa pitämiseen tulee, niin esim. USA on vähentänyt päästöjään juuri siksi, ettei ole mukana sopimuksessa. Samalla se on saanut mittaamattoman kilpailuedun, jonka vain Obama voi tuhota.

Aiheutettuihin vahinkoihin nähden sopimusten vaikutus sekä ilmaston lämpötilaan että ilmakehän CO2-pitoisuuteen on ollut varsin olematonta. Ainakaan noilla saavutuksilla ei juhlita näkyvästi.

Väite 5: Ihmiskunta, tai ainakin Suomi, hyötyy lämpimästä säästä.

LL:n vastaus: ”Ilmaston lämpenemisellä on valtavasti vaikutuksia, emmekä tiedä edes suurinta osaa. Ilmastonmuutoksen odotetaan aiheuttavan paljon ongelmia. Niin sanotussa Sternin raportissa todettiin, että ilmaston lämpeneminen tulee kalliiksi ja voi aiheuttaa jopa viidenneksen pudotuksen maailman tuotannossa….”

Kommenttini:  Tietämättömyyden pohjaltahan ne varmimmat mielipiteet muodostuvatkin? Edellä Leipola jo ehtikin kertoa, että ilmasto olisi jäähtymässä ilman ihmistekoisia päästöjä. Kulttuurien kukoistuskauden menneisyydessä eivät taida osua kylmimpiin jaksoihin? Sternin raportti ei perustune havaintoihin, jotka on tehty tulevaisuudessa?  Ja Suomessahan monilla teollisuudenaloilla tuo viidenneksen ja jopa 100% pudotus on jo koettu. Syynä on ennemmin ilmastonvakiointitoimet kuin ilmastonmuutos, vaikka muitakin syitä on.

Poisjättämässäni osassa Leipolan vastausta sitten jatketaan perusteettomilla äärisääpelotteluilla. Lukekaa alkuperäislähteestä, eihän Roskasaitillekaan sentään ihan mitä vain voi laittaa esille.

Väite 11: Lämpötilojen mittaukset eivät ole luotettavia.

LL:n vastaus: ”Lämpötilan mittaaminen on häiriöille altista ja yksittäiset mittaustulokset saattavat olla pahastikin pielessä. Maapallon keskilämpötilan nousu on kuitenkin todettu tuhansissa mittauksissa, joten mittausvirheen mahdollisuus voidaan sulkea pois.”

Kommenttini:  Tällä hetkellä on aika paljon suuntausta lämpötilamittauksista merenpinnan kohoamisen mittaamiseen. Ei olisi tätä suuntausta, jos luotettaisiin lämpötilamittauksiin tai tarkemmin pintalämpötilan keskiarvon osoitinluonteeseen.

Väite 16: Tietokonemallit ovat epäluotettavia, eivätkä ne ota huomioon pilvien vaikutusta.

LL:n vastaus: ”Ilmaston mallintaminen tietokoneilla on hyvin vaikeaa…”

Kommenttini:  Ennustekykyisyyden puute todistaa väitteen.

Väite 26: Keskiajalla oli yhtä lämmintä kuin nyt ja Grönlanti oli vihreä.

LL:n vastaus: ”Euroopassa oli lämmintä keskiajalla, mutta maailmanlaajuisesti lämpötilat olivat nykyistä alemmat…”

Menneisyyden globaalit lämpötilat ovat aina epävarmempia kuin tämänhetkiset, joten vastauksen väite alemmista lämpötiloista on hutera. Joka tapauksessa laajoilla alueilla oli lämpimämpää ja Grönlannissakin kasvoi kasvillisuutta, joka on sieltä sittemmin kadonnut.  Jos nyt Grönlanti olisi lämmennyt yhtä pajon, väittäisikö Leipola ja kumppanit sitä luonnolliseksi?

Väite 27: Nykyinen lämpeneminen on vain palautumista pienestä jääkaudesta.

  LL:n vastaus:Palautumista mihin? Ilmasto muuttuu jatkuvasti, eikä ole olemassa mitään perustasoa, jolle ilmaston tulisi palautua. Sitä paitsi nykyiset lämpötilat ovat nousseet pientä jääkautta edeltävän tason yläpuolelle. On myös mahdollista, ettei pieni jääkausi edes ollut maailmanlaajuinen ilmiö.”

Kommenttini:  Koska ei ole perustasoa, voidaanko silloin sanoa, että olisi lämmennyt liikaa?

Väite 31: Arktinen merijää hupenee, mutta Antarktiksen merijää lisääntyy

LL:n vastaus:Väite on totta, mutta se ei tarkoita, etteikö ilmasto lämpenisi. Vaikka Etelämantereella on entistä enemmän merijäätä, ei se tarkoita, etteikö maailmanlaajuiset keskilämpötilat nousisi.

Ylipäätään ilmastonmuutoksen odotetaan vaikuttavan enemmän pohjoiseen kuin eteläiseen napa-alueeseen. Ilmastonmuutosta ei voi muutenkaan todistella tai vastustaa pelkästään yhdellä alueella tapahtuvien muutosten perusteella.”

Kommenttini:  Kyse on merijään todistusvoimasta. Vastauksen puhe alueellisesta muutoksesta on hämäystä, kun ensin hyväksytään pohjoinen merijää osoittimeksi ja sitten kielletään globaalin merijään kelpoisuus. Globaalistihan merijää on lähellä mittausakakauden keskiarvoaan.

Lopuksi

Lisää vastauksia löytyy Leipolan artikkelin komenttiosuudestakin. Yhteenvetona voinee todeta, että tuskinpa Leipola monta ilmastoänkyrää on saanut käännytettyä puolelleen.  Kuuden vuoden aikaväli ei tässä ole tuonut juurikaan lisää vakuuttavuutta Leipolan vastauksiin, pikemminkin päinvastoin.

Kuvassa 2 vielä kansainvälistä tunnelmaa ilmastoväittelyyn.

Kuva 2. Franke Jamesin ilmastotaidetta ja tekijä itse. Lähde: http://www.frankejames.com/

Kuva 2. Franke Jamesin ilmastotaidetta ja tekijä itse. Lähde: http://www.frankejames.com/

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s