Väärä suure!


Kuva 1. Tavanomainen ulkolämpötilamittari.  Kuvalähde: Wikipedia

Kuva 1. Tavanomainen ulkolämpötilamittari. Kuvalähde: Wikipedia

Nyt näyttää siltä, että ilmastotietelijät alkavat laajemminkin tunnustamaan, että he ovat valinneet väärän suureen ilmastonlämpenemisen seuraamiseen. Pintalämpötilojen keskiarvo on tuo valittu suure eli mittari ja kuten olen jo aiemminkin kirjoittanut, se ei ole missään yksikäsitteisessä suhteessa maapallon säteilytasapainoonkaan. Asian voi sanoa myös, että kyse on väärästä mittarista, kunhan ei sekoita tässä mittaria lämpömittariin sinänsä. Nehän yleensä antavat oikeita tuloksia tarkkuutensa rajoissa.

Ensimmäisenä osui silmiini WUWT-blogin vieraskirjoittaja Eric Worrallin artikkeli (Linkki), joka on otsikoitu suomennettuna ”Yllättävä tunnustus – ja uusi tekosyy tauolle – surkea aineisto”.  Worrallin lähteenä on The Guardianin artikkeli(Linkki), jossa parempana mittarina pidetään merenpinnan kohoamista.  Worrall arvelee, että tämä uusi mittari on valittu sillä perusteella, että se vielä antaa ”oikean” suuntaisia tuloksia.

Sitähän ei voi kiistää, etteikö vesi laajenisi lämmetessään ja merivesi vieläpä koko nestemäisen olotilansa lämpötilavälillä, n. -2C°…+407 °C. Merenpinnan nousulle voi kuitenkin periaatteessa olla muitakin syitä kuin meriveden keskilämpötilan kohoaminen. Tällaisia syitä ovat mm. jäätiköiden sulamisvedet, pohjavesien pumppaus, veden lämpötilaerojen kasvu (ilman lämpösisällön kokonaismuutosta) ja vielä tuntemattomat syyt. Tämäkään mittari ei siis vaikuta kovinkaan yksikäsitteiseltä ja Worrall mainitsee senkin, että valtamerien pinta on ollut aiemmin korkeammalla useita metrejä.  Suoraa valtamerien lämpösisällön mittausta ei ole vielä kyetty tekemäänkään. Sehän käy ilmi Guardianin artikkelistakin, koska energiasisällön muutos on johdettu pinnan korkeuden muutoksesta.

Eräs mahdollisista tuntemattomista tekijöistä meren pinnan nousuu voi olla The Guardianinkin esittelemä uusi teoria merien synnystä alta päin(Linkki).  Jalosilikaatteihin kuuluvaa ringwoodiitti-mineraalia esiintynee 400…660 km syvyydessä ja se voi tuottaa vulkaanisen toiminnan kautta lisää vettä.

Jos vaikka myöhempi tutkimus osoittaisikin, että merien pinnan korkeus on riittävän erheetön mittari eli suure maapallon ilmastoon vaikuttavalle lämpösisällölle, ilmastopolitiikka on kuitenkin jo lyöty lukkoon eri mittarin perusteella, eli maapallon keskimääräisen pintalämpötilan arvellun nousun mukaan. Tämän ilmeisen väärin valitun mittarin mukaan on jo miljardit vaihtaneet omistajaa ja Eurooppaa ekokurjistettu. Jos oikea mittari onkin lämpösisältö tai sen välillinen mittari, merien pinnan korkeus, ei millään kahden asteen lämpenemisellä olisikaan mitään erityistä merkitystä. Tai toisin päin: vaikka ilmasto jäähtyisi asteenkin verran(Linkki), ilmastonvakiointipolitiikkaa jatkettaisiin merien mahdollisen nousun siivittämänä.

Elämme jännän äärellä. Merien merkitys korostunee joka tapauksessa. Uskotko, että tämän blogin otsikkokuvaksi on sattumalta valittu meren pinta, josta ilmakehä heijastuu?

Mainokset

2 responses to “Väärä suure!

  1. Satuin juuri kirjoittamaan aiheesta Ilmastofoorumin naamakirjaan. Varmaan olet jo lukenutkin.

    Minäkin olen jo odottanut, milloin tämä merenpinnan kohoaminen otetaan yksin viralliseksi mittariksi, kun mallinnusporukka luulee sen hallinnan olevan heidän monopolinsa satelliitti”mittauksineen”. Ei taida onnistua, kuten postaukseni lähteestä käy ilmi.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s