Etelämantereen vulkanismin merkityksestä


Kuva 1. Etelämantereen lämpenemistrendi ja tulivuorten esiintyminen. Kuvalähteet: Wikipedia/Nasa ja antarcticglaciers.org

Kuva 1. Etelämantereen lämpenemistrendi ja tulivuorten esiintyminen. Kuvalähteet: Wikipedia/Nasa ja antarcticglaciers.org

Havainto siitä, että Etelämanner on lämmennyt vulkaaniselta reunaltaan, joka on Tyynellemerelle päin, on tehty ainakin reilut viisi vuotta sitten(Linkki). Tämähän ei vielä todista, että vulkaanisuus olisi paikallisen lämpenemisen syy, mutta antaisi aiheen selvittää tämäkin mahdollisuus. Vulkaaninen lisätekijä voisi olla vilkastunut vulkanismi sinänsä tai sitten vaikkapa merivirtojen muutos, joka tuo vulkaanista lämpöä alueelle entistä enemmän.

Yksipuolisuuden välttämiseksi linkitän tähän ”Täti Tomeran” (HotWhopper) tuoreehkon WUWT-kritiikin aiheesta (Linkki). Uskallan jättää laatuarvionnin lukijoilleni.

Kuvassa 1 oikealla näkyy vielä toimivien ja jo sammuneiden tulivuorien esiintyminen Etelämantereella. Vasemmalla näkyvä lämpeneminen on vuosilta 1957…2006 on enimmilläänkin alle puolitoista astetta, niin ettei sillä ole juuri suoraa vaikutusta jäätikön sulamiseen, kun mannerjäätiköllä lämpötila on kesälläkin keskimäärin reilusti pakkasella. Ja merijäähän on alueella lisääntynyt, ettei tätäkään voine oikein laittaa kuvatun lämpenemisen suoraksi syyksi.  Lämpimän meriveden on kuitenkin esitetty hyökänneen ovelasti altapäin koukaten mannerjäätikön mereen työntyvän osan, jäähyllyn, kimppuun(Linkki) kuvan 2 mukaisesti. Vaikka jään sulaessa muodostuvan veden suolaisuus- ja samalla tiheysero voisikin saada aikaan yllättäviltä vaikuttavia pystyvirtauksia, ei voine tässäkään kokonaan sulkea pois vulkaanisen toiminnan merkitystä. Esimerkiksi kuumat mustat savuttajat synnyttävät merenpohjasta alkavia pistemäisiä pystyvirtauksia, jotka voivat periaatteessa häiritä ylempänä olevaa labiilia vesikerrostumaa ja tuottaa näin suuremman lämmön siirtymän pintaa kohti kuin mitä itse savuttajasta vapautuu.

Kuva 2. Lämmin merivesi sulattamassa jäähyllyä. Mukaelma takvera.blogspotin kuvasta.

Kuva 2. Lämmin merivesi sulattamassa jäähyllyä. Mukaelma takvera.blogspotin kuvasta.

Kuvan 2 tapaista mekanismia on väitetty syyksi sille, että mannerjäätikköä virtaa yhä vilkkaammin tai sen jopa ennustetaan romahtavan mereen(Linkki). Ihmisen osuuden määrä vaihtelee tarinasta toiseen(Linkki). Lainaus linkistä:

“The possibility that we have already committed to 3 or more meters of sea level rise from West Antarctica…”

Suomeksi: Mahdollisuus, että olemme jo aikaansaaneet läntisellä Etelämantereella vähintään kolmimetrisen meren pinnan kohoamisen…”

”Me” tarkoittaa ainkin sinua ja minua, ehkä myös lausunnon antajaa.  Syyllisyyttä jaellaan. Helpottaneeko sitten syyllisyydentunnettamme yhtään se väite, ettei mitään ole enää tehtävissäkään?

Erityisesti Thwaites-jäätikköön vaikuttaa uusien tutkimusten mukaan myös merkittävä vulkaaninen lämpövirta(Linkki), jolla oletetaan olevan liukastusvaikutusta. Tutkimuksesta ovat uutisoineet mm. Phys.org(Linkki) ja Science Daily(Linkki). Tässä vaiheessa on vielä vaikea sanoa, onko tämä tulos lopulta yleistettävissä isompaan osaan Etelemantereen virtaukseltaan kiihtyneitä jäätiköitä. Käytetty menetelmä on uusi ja paksun jääkerroksen alle on vaikea kurkistaa. Kaiken kukkuraksi ilmastotieteen paradigma ohjaa etsimään ihmistekoisia syitä, joten tämä tutkimus voi olla tyypiltään epätyypillinen. Tässä vielä yksi tutkimustiivistelmä samasta jäätiköstä(Linkki).

Mitä nyt sitten pitäisi tehdä?  Tutkijat (mm. Eric Rignot) vakuuttavat, että mitään ei ole enää tehtävissä. Turha hötkyily voitaneen lopettaa. Näin maallikosta ainakin tuntuu. Varsinkin, jos merkittävä osa tulevasta merenpinnan kohoamisesta johtuu vulkaanisista syistä, eikä kukaan ole kertonut, miten tulivuoria torjuttaisiin.  Nythän puhutaan useiden metrien merenpinnan kohoamisesta. Eikö silloin olekin selvää, ettei kannata paljoa satsata jonkin millimetrin vaikutuksiin?  Tuleva ihmiskunnan teknologia voinee ratkaista muodostuvan ongelman tavalla tai toisella, mutta tässä vaiheessa kaikki meren kohoamisen torjuntakeinot voivat olla lähes merkityksettömiä. Ihmisarvoista toimintaa on pyrkiä vaikuttamaan siihen, että tänään kuolevilla vanhuksilla olisi kuivat vaipat. Nyt turhat satsauksemme meren kohoamisen torjuntaan olisivat heiltä pois lopullisesti, eivätkä todennäköisesti auttaisi tulevien polvien elämää ollenkaan.

Mainokset

3 responses to “Etelämantereen vulkanismin merkityksestä

  1. ”Ihmisarvoista toimintaa on pyrkiä vaikuttamaan siihen, että tänään kuolevilla vanhuksilla olisi kuivat vaipat.”
    Näin asian pitäisi olla (pahoittelen konditionaalia), mutta valitettavasti meillä ihmisten suojelun ohi on ajanut monen muun asia suojelu. Minulla on aina ollut sellainen käsitys, että luonto pystyy suojelemaan itse itseään paljon paremmin kuin me! Miten muuten esim. hai ovat selvinneet näinkin kauan?

    Tykkää

    • Yritin korostaa sitä, että on paljon ihmisiä, joilla ei kuitenkaan olisi aikaa odottaa, vaikka vihreä ympäristöpolitiikka olisi tulevaisuudessa tulosta tuottavaa. Käytännössä se ainakin on aiheuttanut kurjistumista siellä, missä vihreys aatteena on kukoistanut.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s