Alati uusia negatiivisen palautteen esimerkkejä löytyy


Kuva 1. Helmen asema lasimaljassa vasemmalla labiili ja oikealla stabiili.

Kuva 1. Helmen asema lasimaljassa, vasemmalla labiili ja oikealla stabiili. Piirros tehty Apache OpenOfficella.

Henkilökohtaisesti olen ollut melko vakuuttunut, ettei maapallon ilmasto ole positiivisten takaisinkytkentöjen kautta ryntäävää mallia, vaan että negatiiviset takaisinkytkennät ovat vallitsevia. Kieltämättä tämä on osaltani vain uskomus, mutta mielestäni sille on parikin perustetta. Ensiksikin maapallon geologisesta historiasta ei ole löydetty yhtään esimerkkiä pelotellunkaltaisesta ryntäyksestä Venus-planeetan tapaiseen tilaan. Toisekseen kemiallinen Le Châtelier’n periaate sanoo(Linkki):

Kun dynaamisessa tasapainotilassa olevaa systeemiä häiritään, syntyy uusi tasapainotila, jossa häiriön vaikutus on pienin mahdollinen.

Le Châtelier’n periaate siis väittää, että negatiivinen tai hillisevä palaute on aina voimassa, mutta on toki todettava, etteivät kaikki luonnon prosessit ole tämän periaatteen voimassaoloalueella. Ilmastoasioissa se voitaisiin ottaa ensimmäiseksi veikkaukseksi, ellei parempaa tietoa ole saatavilla, eräänlaisena nyrkkisääntönä uudessa tilanteessa. Ilmastouutisoinnissa olen ollut havaitsevinani, että uskottaisiinkin vallitsevan anti-Le Châtelier’n periaatteen ja  eläisimme karkaavan katasrofin tuntumassa, jossa mikä tahansa muutos aiheuttaisi ryntäyksen palautumattomaan tilaan, jossa meret kiehuvat ja helvetin lieskat lyövät. Ensin mainitsemani havainnon puute puhuu tätä uhkakuvaa vastaan.

Asiaa voinee yleistää niinkin, että positiivisten takaisinkytkentöjen vallitessa järjestelmän tila on labiili, negatiivisten vallitessa tila on stabiili. Kuva 1 pyrkii selventämään näitä tiloja. Jos oma käsitykseni stabiilista ilmastojärjestelmästä on osittain uskomus, niin on uskomus myös käsitys siitä, että maapallon ilmastojärjestelmä olisi labiili. Tämä uskomus on vain jostain syystä päässyt vallalle ilmastouutisoinnissa. Ehkäpä katastrofi myy paremmin kuin se, ettei erityistä hätää ole.

Uusi tiedeartikkeli, jossa negatiivinen takaisinkytkentä ilmaston lämpenemiseslle hiilidioksidivaikutteisesti on ilmiselvää, on Hawkings, J. R. et al. Ice sheets as a significant source of highly reactive nanoparticulate iron to the oceans. Nat. Commun. 5:3929 doi: 10.1038/ncomms4929 (2014) (Linkki). Siis mannerjäätiköstä poikivat jäävuoret tuovat meriin niukkuusravinteena olevaa rautaa, ja edistävät näin merien yhteyttämistoimintaa.  Science Daily on uutisoinut tästä tutkimuksesta(Linkki), antaen otsikossa selvän myönnön negatiiviselle takaisinkytkennälle. Itse tutkimuksessahan tätä ei mainita.

Tarkasteltavan tutkimuksen varsinainen uutuusarvo lienee mereen kulkeutuvan ja ravintokelpoisen  raudan määrällisessä mittaamisessa, koska itse ilmiö on jo aiemminkin havaittu(Linkki).

Mannerjäätiköiden poikimisella voinee olla myös jokin merkitys sille, että globaalisti merijää on tälläkin hetkellä hieman yli pitkäaikaisen keskiarvonsa. Eteläinen merijää on jopa vuodenaikaan nähden ennätyslaajuudessaan(Linkki). Ennätyslaajuus taas aiheuttaa sen, että entistä suurempi osa auringonvalosta heijastuu takaisin avaruuteen. Kun eteläinen merijää on selvästi lähempänä päiväntasaajaa kuin pohjoinen, sillä on pinta-alaansa nähden suurempi heijastusteho, koska aurinko paistaa ylempää jään pintaan.

Negatiiviset palautekytkennät  ovat siis varsin yleisiä myös maapallon ilmastojärjestelmässä, mutta ne eivät ole hallitsevan ilmastoparadigman vuoksi arvatenkaan niin seksikkäitä tutkimuskohteita. Lopultahan koko paradigma menettää ilmastopolttiisen merkityksensä, jos todetaan hillitsevien palautteiden olevan vallitsevia, kuten itse uskon.

 

Advertisements

2 responses to “Alati uusia negatiivisen palautteen esimerkkejä löytyy

  1. Aihehan on se tärkein näissä ilmastoasioissa, kiitos siitä.

    En pysty tuota raudan merkitystä arvioimaan, mutta noista positiivisista takaisinkytkennöistä ajattelen niin, että moiset ovat tällä hetkellä lämpimämpään suuntaan nettomääräisesti mahdottomia.

    Vesihöyry, tehokkaimpana kasvihuonekaasuna olisi yksin jo kiehuttanut pallomme, jos interklasiaaliaikana edelleen nämä takaisinkytkennät olisivat vallitsevia. Myöskään jäätiköillä, kuten kirjoititkin ei voi olla enää positiivista takaisinkytkentää, kuin vuoristoissa, mutta niiden osuus on vaatimaton. Etelässä menee kuten kirjoitit. Pohjoisessa taas meren säteily lisääntyy jään vähetessä ja energiaa poistuu enemmän palloltamme, vaikka lyhyellä tähtäimellä keskilämpötila nousee, kun meri lämmittää ilmakehää paikallisesti. Albedon vähenemisellä on paljon pienempi merkitys.

    Siirtymäaikana jääkausiin tai niistä pois, tilanne on toinen, kun jäätä riittää paljon pienemmille leveysasteille, missä aurinko paistaa. Silloin näillä takaisinkytkennöillä on merkitystä, mistä johtuu, että nuo siirtymät ovat varsin nopeita.

    Tykkää

    • Vuorovaikutusten monimutkaisuus käy hyvin ilmi kommentistasi.Se voisi antaa ”laillisenkin” syyn jättää viitatusta tutkimuksesta maininta takaisinkytkennästä pois. Enempi kuitenkin epäilen, että positiivinen takaisinkytkentä olisi mainittu, koska paradigma.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s