Napa pyörteessä


Kuva 1. Tasoitettu AOO/SAM -indeksi NOAA:n mukaan

Kuva 1. AOO/SAM -indeksi NOAA:n mukaan 3 kk. keskiarvona.

Äskettäin julkaistiin australialainen tutkimus(Linkki), joka uutisoitiin lehdistössä niin suomeksi(Linkki) kuin englanniksikin(Linkki). Tutkimuksen pääidea oli mitata menneisyyden Etelämantereen tuulennopeuksia välillisesti jääkairauksien avulla. Eräänä tuloksena oli sitten se, että tuulennopeudet etelässä ovat kasvaneet 1400-luvulta asti ja ovat nyt huipussaan ainakin 1000 vuoteen. Toinen tulos oli ennuste siitä, että Australiaa koettelee tulevaisuudessakin kuivuus.

We find that the SAM has undergone a progressive shift towards its positive phase since the fifteenth century, causing cooling of the main Antarctic continent at the same time that the Antarctic Peninsula has warmed... Our findings imply that predictions of further greenhouse-driven increases in the SAM over the coming century3 also need to account for the possibility of opposing effects from tropical Pacific climate changes.

Suomennos: Havaitsimme, että antarktinen oskillaatio (SAM) on etenevästi siirtynyt positiivista vaihettaan kohti 1400-luvulta alkaen aiheuttaen Etelämantereen pääosan jäähtymistä kun  Antarktiksen niemimaan on samanaikaisesti lämmennyt…Tuloksemme viittaavat siihen, että tulevan vuosisadan ennusteiden edelleen kasvihuonevaikutteisesti lisääntyvästä  antarktisesta oskillaatiosta (SAM) pitää huomioida myös mahdollisuus trooppisen Tyynenmeren ilmastonmuutoksien vastakkaisista vaikutuksista.

Mielestäni tutkimus ei suinkaan kaada kaikkea havaittua muutosta tuulissa ihmisperäisen ilmastonmuutoksen piikkiin, koska suuntauksen alkukohta on noinkin kaukana menneisyydessä. Sensijaan tutkimus heittää kohtalaisen varjon otsoniaukkojen merkitykseen, koska viime vuosikymmeniin ajoittuva nopeampi muutosvaihe on alkanut ennen freonien tuloa markkinoille. Muutama tämäntapainen tutkimus lisää ja voimmekin sanoa, että taas on löydetty yksi vanha ilmastopelottelulla saatu nobelpalkinto. Siis että otsoniaukot olisivatkin pääosin ilmakehän luonnollisia ilmiöitä, jotka kasvavat ja supistuvat ihan ilman freonejakin. Tämä olisi mielestäni hyvin nolo tulos kemian kannalta tieteenä. Toivotaan siis, että edes freonit olisivat pahoja, hyvin pahoja aineita ilmakehälle.

Mikäli näihin epäsuoriin mittauksiin ei sisälly mitään suurehkoa muiden tekijöiden tuomaa harhaa, niin meillä on siis havainto, että tuuli estää entistä tiukempaan lämmön pääsyn etelänavan suuntaan. Kun samalla väitetään(Linkki), että napa-alueet lämpiävät ihmisperäisen hiilidiokdin vaikutuksesta eniten ja uutisoidaan, että ”Etelämanner on lämmennyt muuta maapalloa hitaammin”, niin eikö siinä silloin sanotakin, että napa-alueiden lämpeneminen ei johdu niiden yllä olevasta hiilidioksidimäärästä ja sen vaihtelusta, vaan napa-alueille muualta kulkeutuvasta lämpöenergiasta? Tuulihan ei suinkaan estä hiilidioksidin pääsyä napa-alueelle, vaikka se kävisi poikittainkin.

Toinen seikka on sitten se, että jos lämpöenergia ei ole päässyt siirtymään ilmakehästä täysimääräisesti sitä paljon massiivisempaan eteläiseen mannerjäätikköön, on ilmakehän ja muun maapallon pintalämpötila jonkin verran korkeampi nyt, verrattuna lämmön suurempaan siirtymiseen.

Tälle tutkimukselle on tullut kiivastakin nettikritiikkiä(Linkki), vaan en pysty sanomaan, että olisiko tuo enempi poliittisesti kuin tieteellisesti motivoitunutta. Tässä jään odottelemaan uusia tutkimuksia aiheesta.

Kuvassa 1 on NOAA:n esitys SAM/AOO-ilmiöstä, josta esityksestä on vaikea nähdä mitään selkeää suuntausta, mutta kylläkin se, että indeksi vaihtelee muutaman yksikön verran vuodenajoista riippumatta. Löysin brittiläisestä lähteestä(Linkki) aineiston, josta kokoamani vuosikeskiarvojen kehitys näkyy kuvassa 2. Aineistosta saa sentään nollasta erottuvan kulmakertoimen näkyville, joskin suuntaus ei ole kovin selvä verrattuna vaihteluun selitysasteen jäädessä ”epäluonnontieteelliseksi”. Ei nyt sentään ole ristiriidassa esiteltävän tutkimuksen kanssa kumminkaan.

Ainakin minulle jäi tämän tutkimuksen tiivistelmästä ja uutisoinnista epäselväksi se, miten siinä ihmisperäisen hiilidioksidin vaikutus tuuleen mitattiin. Ehkäpä ei mitenkään?

Kuva 2.

Kuva 2. AOO/SAM-indeksin vuosikeskiarvot vuodesta 1957.

Taustatietoja

Annular Modes (Linkki) Sivu, jolla selostetaan englanniksi, mm. miten SAM, AAO ja HLM on sama asia eri nimillä.

AAO-Wikipedia (Linkki) Wikipedian lyhyt artikkeli aiheesta.

WUWT (Linkki) Wattsin oskillointisivu.

Mainokset

2 responses to “Napa pyörteessä

  1. Tuo alempi kuvasi ilmeisesti pitäisi olla ihan mittausdataa. Voin hyvin uskoa sen ainakin suunnan suhteen pitävän paikkansa. Jos ympäröivä meri on hieman lämmennyt ja manner kylmennyt, niin on pävän selvää, että tuulet yltyvät.
    Mistä prokseista on muka mitattu tuhat vuotta vanhoja tuulia, on kyllä syvältä. Toinen on, että hiilidioksidi lisäisi ensin tuulia ja sen kautta vaikuttaisi lämpötiloihin.

    Selitys tälle huuhaalle on vain se, että ilmastotieteilijöillä on liikaa rahaa ja hirveä kiire keksiä kaikenlaisia selityksiä jälkikäteen toteutunmattomille skenaarioille, joilla sitten vakuutetaan ”köyhä kansa” eli päättäjät mallien toimivuudesta. Näin se tiede kehittyy.

    Tykkää

    • AOO/SAM-indeksihän näyttää olevan n. viikon aikajänteellä heiluva, mutta otin vuosikeskiarvot siksikin, että tarkasteltavassa tutkimuksessakin oli pitkäaikaismuutoksesta kyse.
      Välillisiin mittauksiin sisältynee aina enemmän virhelähteitä kuin suoriin mittauksiin, vaan pitänee odotella, että tuleeko tälle vahvistuksia muista tutkimuksista jne. Johtopäätökset ovat sitten vielä vähän eri juttu.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s