Suomennos WG1AR5_TS:n epävarmuuksista, osa 2


TS.6 Keskeiset epävarmuudet

 

TS.6.2 Ilmastonmuutosta ohjaavien tekijöiden keskeiset epävarmuudet

  • Aerosoli-pilvi -vuorovaikutuksien ja niihin liittyvän säteilypakotteen epävarmuudet jäävät suuriksi. Tämän tuloksena aerosolien pakoteen epävarmuus  säilyy päätekijänä ihmisen aiheuttaman nettopakotteen kokonaisepävarmuudessa, huolimatta joidenkin merkityksellisten ilmastoprosessien paremmasta ymmärryksestä ja maapallon laajuisen satellittiseurannan saatavuudesta. {2.2, 7.3–7.5, 8.5}
  • Pilvien takaisinkytkentä on todennäköisesti positiivinen, mutta sen määrittäminen säilyy vaikeana. {7.2}
  • Muinaisilmaston rekonstruktiot ja  globaalit ilmastomallit viittaavat positiiviseen takaisinkytkentään ilmaston ja hiilikierron välillä, mutta luottamus tietoihin jää alhaiseksi, erityisesti maa-alueella. {6.4}

 

TS.6.3 Ilmastojärjestelmän ja sen viimeaikaisten muutosten keskeiset epävarmuudet

  • Pilvisimulaatiot  AOGCM-malleissa ovat osoittaneet  vaatimatonta edistymistä  AR4:n jälkeen; se kuitenkin säilyy haastavana. {7.2, 9.2.1, 9.4.1, 9.7.2}
  • Lämpötila poisluettuna muiden ilmastomuuttujien havaintoepävarmudet, epävarmuudet sellaisissa pakotteissa kuin aerosolit ja prosessin ymmärryksen rajoittukset haittaavat jatkuvasti muutosten syiden nimeämistä useilla ilmastojärjestelmän tahoilla. {10.1, 10.3, 10.7}
  • Veden kierron muutokset jäävät vähemmän luotettavasti mallinnetuiksi sekä muutosten että sisäisen vaihtelun osalta, mikä rajoittaa luottamusta syyarviointien tietoihin. Havaintoepävarmuudet ja suuri sisäinen vaihtelu havaitussa sadannassa ovat estämässä luotettavampaa arviota sadannan muutosten syistä. {2.5.1, 2.5.4, 10.3.2}
  • Mallinnuksen epävarmuudet, jotka liittyvät mallien erotuskykyyn ja merkityksellisten prosessien mukaanottamiseen, käyvät tärkeämmiksi alueellisessa mittakaavassa ja sisäisen vaihtelevuuden vaikutus korostuu. Tästä syystä haasteita riittää nimettäessä ulkoisia pakotteita havaituille alueellisille muutoksille. {2.4.1, 10.3.1}
  • Ääri-ilmiöiden taajuuden ja voimakkuuden muutosten simulointikyky rajoittuu mallien kykyyn luotettavasti simuloida keskeisten ominaisuuksien keskimääräisiä muutoksia. {10.6.1}
  •  Joillakin ilmastojärjetelmän tahoilla, mukaan luettuina muutokset kuivuudessa, muutokset trooppisten syklonien aktiivisuudessa, Etelämantereen lämpiäminen, Etelämantereen merijään laajuus ja Etelämantereen massatase, luottamus tietoihin ihmisvaikutuksesta säilyy alhaisena johtuen mallinnusepävarmuuksista ja vähäisestä tieteellisten tutkimusten välisestä yksimielisyydestä. {10.3.1, 10.5.2, 10.6.1}

 

Lähde:
Stocker, T.F., D. Qin, G.-K. Plattner, L.V. Alexander, S.K. Allen, N.L. Bindoff, F.-M. Bréon, J.A. Church, U. Cubasch, S. Emori, P. Forster, P. Friedlingstein, N. Gillett, J.M. Gregory, D.L. Hartmann, E. Jansen, B. Kirtman, R. Knutti, K. Krishna Kumar, P. Lemke, J. Marotzke, V. Masson-Delmotte, G.A. Meehl, I.I. Mokhov, S. Piao, V. Ramaswamy, D.Randall, M. Rhein, M. Rojas, C. Sabine, D. Shindell, L.D. Talley, D.G. Vaughan and S.-P. Xie, 2013: Technical Summary. In: Climate Change 2013: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Stocker, T.F., D. Qin, G.-K. Plattner, M. Tignor, S.K. Allen, J. Boschung, A. Nauels, Y. Xia, V. Bex and P.M. Midgley (eds.)]. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom and New York, NY, USA.

http://www.climatechange2013.org/images/report/WG1AR5_TS_FINAL.pdf

Suomennos: Risto Jääskeläinen, virallinen kääntäjä

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s