Suomennos WG1AR5_TS:n epävarmuuksista, osa 1


TS.6 Keskeiset epävarmuudet

Tämä teknisen yhteenvedon viimeinen osa on lyhyt katsaus keskeisiin epävarmuuksiin, jotka liittyvät ilmastojärjestelmien ymmärtämiseen ja ihmisperäisten vaikutusten aiheuttamien muutosten ennustettavuuteen. Tämä katsaus ei ole kattava, eikä  kuvaile yksityiskohtaisesti näiden tulosten perusteita. Nämä löytyvät tämän teknisen yhteenvedon ydinosasta. Kussakin luetelmakohdassa viitataan asianosaisen luvun numeroon aaltosulkeissa.

 

TS.6.1 Ilmastojärjestelmän muutoshavaintojen keskeiset epävarmuudet

 

  • Luottamus troposfäärin lämpenemisen muutosnopeuden ja sen pystyrakenteen tietoihin on vain keskinkertaisesta alhaiseen.  Arviot alailmakehän lämpenemisnopeudesta  kattavat laajuudeltaan pintalämpötilan lämpenemisnopeusarviot. Luottamus stratosfäärisen jäähtymisen nopeuden ja pystyrakenteen tietoihin on alhainen. {2.4.4}
  • Aineiston epätäydellisyydestä johtuen luottamus globaalin  sademäärän muutoksen tietoihin on alhainen ennen vuotta 1951 ja keskinkertainen tämän jälkeen. {2.5.1}
  • Merkittävästä monitulkintaisuudesta johtuen luottamus säilyy alhaisena havaintoihin pilvien vaihtelevuudesta ja suuntauksista maailmanlaajuisesti. {2.5.6}
  • Luottamus havaittuun maailmanlaajuiseen suuntaukseen kuivuuskausissa ja kuivuudessa (sateiden puutteessa) on alhainen, johtuen suorien havaintojen puutteesta, menetelmällisistä epävarmuuksista ja valinnasta sekä suuntauksien maantieteellisestä epäyhdenmukaisuudesta. {2.6.2}
  • Luottamus siihen, että mikään raportoitu (vuosisatainen) pitkäaikaismuutos  trooppisissa sykloneissa olisi kestävä, on alhainen, kun huomioidaan tapahtuneet muutokset havaintokapasiteetissa. {2.6.3}
  • Kestävät päätelmät pitkäaikaismuutoksista ilmakehän laajassa kierrossa eivät ole tällä hetkellä mahdollisia, johtuen suuresta vaihtelusta vuosittaisesta vuosikymmenittäiselle aikajänteelle ja jäljelle jääneistä eroista tietokantojen välillä. {2.7}
  • Pinnan alapuolisten valtamerilämpötilojen erilaisissa arviossa on  vaihtelua eri aikoina ja eri ajanjaksoille. Tämä viittaa siihen, että  vuosikymmentä lyhyemmät vaihtelut lämpötilassa ja pintakerroksen (0…700 m) lämpösisällössä ovat edelleen heikosti esitettyjä historiatiedoissa. {3.2}
  • Näytteiden otto on ollut ajan ja paikan suhteen liian harva valtamerien 700 m alapuolisesta syvyyydestä, jotta niistä voisi tuottaa vuosittaisia merien maailmanlaajuisia lämpötilojen ja -sisältöjen arvioita edeltäen vuotta 2005. {3.2.4}
  • Havainnot 2000 m syvemmältä valtamerestä ovat edelleen rajalliset, joka vaikeuttaa kestävämpien arvioiden tekemistä merien maailmanlaajuisesta lämpö- ja hiilisisällöstä. Tämä myös rajoittaa sen määrittämistä, mikä on syvän meren lämpenemisen osuus merenpinnan noususta . {3.2, 3.7, 3.8; Tekstilaatikko 3.1}
  • Ilmastoon vaikuttavien merivirtojen ominaisuuksia (esim. meridiaaniensuuntaiset pystyvirtaukset) mittaavien jatkuvien havaintoaikasarjojen lukumäärä on rajallinen ja aikasarjat ovat vielä liian lyhyitä vuosikymmenien tai pitempien suuntauksien määrittämiseksi {3.6}.
  • Etelämantereelta käytettävä aineisto on riittämätöntä määrittämään useiden merijään ominaisuuksien muutostilannetta (esim. paksuus ja tilavuus) . {4.2.3}
  • Maailmanlaajuisessa mittakaavassa massahävikkiä, joka tapahtuu lohkeamisrintamassa sulamalla ja jäävuorien  lohkeamisessa, ei ole vielä kattavasti määritetty. Suurin epävarmuus jäätiköiden massahävikkiarvioihin tulee Etelämantereelta ja havaintoaineisto jää-meri -vuorovaikutuksista molempien mannerjäätiköiden ympäriltä on pysynyt vähäisenä . {4.3.3, 4.4}

 

Lähde:
Stocker, T.F., D. Qin, G.-K. Plattner, L.V. Alexander, S.K. Allen, N.L. Bindoff, F.-M. Bréon, J.A. Church, U. Cubasch, S. Emori, P. Forster, P. Friedlingstein, N. Gillett, J.M. Gregory, D.L. Hartmann, E. Jansen, B. Kirtman, R. Knutti, K. Krishna Kumar, P. Lemke, J. Marotzke, V. Masson-Delmotte, G.A. Meehl, I.I. Mokhov, S. Piao, V. Ramaswamy, D.Randall, M. Rhein, M. Rojas, C. Sabine, D. Shindell, L.D. Talley, D.G. Vaughan and S.-P. Xie, 2013: Technical Summary. In: Climate Change 2013: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Stocker, T.F., D. Qin, G.-K. Plattner, M. Tignor, S.K. Allen, J. Boschung, A. Nauels, Y. Xia, V. Bex and P.M. Midgley (eds.)]. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom and New York, NY, USA.

http://www.climatechange2013.org/images/report/WG1AR5_TS_FINAL.pdf

Suomennos: Risto Jääskeläinen, virallinen kääntäjä

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s