Suomalaistutkimuksia tiedeuutisissa


VTT_algida2_pienennetty

Kuva 1. Valobioreaktori levien kasvatukseen. Kuvalähde: VTT, pienennys: RJ

Muistan joskus seurailleeni BBC:n uutisia vuosikausia ja mitä uutisointiin Suomesta tulee, niin sitä ei ollut.  Tämä tarkoittaa oikeastaan, että Suomi on tylsä maa, jossa kaikki toimii, eikä täällä soditakaan. Olemme luonnonolosuhteiltammekin niin tylsiä, ettei täällä kukaan kuole lumivyöryihin, pyörremyrskyihin, maanjäristyksiin eikä hyökyaaltoihin.  Eikäpä Suomi taida olla Britannian näkökulmasta muutenkaan kiinnostava maa.

Tuohon BBC-kokemukseeni nähden olen törmännyt suomalaisnimiin Science Dailyn tiedeuutissivustolla useahkosti. Poimin tähän kaksi ilmastoteeman yhdistämää tuoretta tutkimusta.

Leväenergia

VTT:n ALGIDA-tutkimusprojekti leväenergiasta on  uutisoitu kansainvälisestikin (Linkki1). Tutkimusorganisaation oma tiedote löytyy myös suomeksi(Linkki2).

Eräänä teoreettisena lähtökohtana levien, ja yleisemminkin biomassan, hyödyntämisessä on yhteyttämisen termodynaaminen hyötysuhde(Linkki), joka on valosta sokeriksi 9% luokkaa. Kasvin (tai muun yhteyttävän eliön) omien toimintojen ylläpito kuluttaa tästä sitten vielä jotain, tyypillisesti vähintään kolmasosan. Ja tämähän tarkoittaa sitä, että jopa taloudellisesti järjetön valokennonnolla valmistettu elekrolyyttinen vety on termodynaamisesti edullisempi polttoaine. Em. huono mentelmä on helposti myös taloudellisesti kilpailukykyisempi, jos fotosynteettisesti valmistetaan reaktorissa vain polttoainetta.  Toisinsanoen pelkän energian tuotantoon ei ole mitään järkeä pystyttää valoa käyttävää bioreaktoria.

Vaikka edelläkuvattua termodynaamista rajaa ei olekaan tuotu ALGIDA-projektissa sanallisesti esille, se näkyy siinä, että levillä on jokin toinenkin tehtävä, jolloin yhteistuotto voisi nousta taloudellisesti kannattavaksikin. Ja samaa kertoo tämäkin lainaus: ”Kaupallistamisen kannattavuuteen vaikuttaa myös öljynhinnan kehitys ja se, että kaikkia levämassan ainesosia voidaan hyödyntää.” Projektissa se toinen tehtävä oli jätevesien puhdistus. Tällöinhän pääosa reaktorista on joka tapauksessa rakennettava ja lisäksi kannattavuutta lisää se, että sopivat levät toimivat myös valotta heterotrofisesti hyödyntäen jäteveden hiiliyhdisteitä energialähteenään.

ALGIDA-projektin loppuraportista löytyy eräs uutisoinnissa ohitettu päätelmä: ”Although waste water from a composting plant could support the production of a large amount of algae, the space and water required to grow the algae would be prohibitive at this time.” Eli vaikka levä kasvaakin kompostilaitoksen jätevedellä, tilan- ja vedentarve ovat kohtuuttoman korkeat.

Kirjoitin itsekin jotain leväenergiasta US Puheenvuoroon kolmisen vuotta sitten, eikä vieläkään pahasti hävetä (-; (Linkki)

Metsäenergia

Suomi elää metsästä. Olisi ihan kiva, jos hakkuutähteistä voitaisiin valmistaa kannattavasti autojen polttoainetta. Tähän liittyy kuitenkin hiilitaseongelma, jota suomalaistutkimus on selvittänyt(Linkki).  Kyse on siitä, että jos oksia ei raivata, niistä kertyy hitaasti hajoavaa kariketta ja humusta metsämaastoon. Tämä on osa metsän hiilinielua. Science Dailyn uutisartikkelissa on kuva kantojen repimisestä(Linkki), joka saattaisi vielä lisätä välittömiä metaanipäästöjä maaston mylläyksestä johtuen, vaikka tutkimus ei tätä vaikutusta mainitsekaan. Suomeksi samaa asiaa löytyy ympäristöhallinnon sivulta(Linkki). Osalle biopolttoaineiden suomalaista tuotantoa tämä suomalaistutkimus saattaa olla vahingollinen, jos EU-tuet menetetään. Kysehän on siitä, että miltei kaikki biopohjainen lopulta hajoaa hiilidioksidiksi. Jos hakkuutähteet jätetään metsiin, niistä kuitenkin vapautuu lopulta hiilidioksidia sadassa vuodessa miltei kaikki mahdollinen. Jos niistä valmistetaan polttoainetta, prosessi vain nopeutuu. Onko tässä edes isoa eroa sokeriruo’osta valmistettuun polttoaineeseen verrattuna?  Hajoaisihan sokeriruokokin itsekeen hiilidioksidiksi hitaammin, jos sitä ei poltettaisi.

Yhteenvetoa

Laajasti ottaen molemmissa esitellyissä tutkimuksissa on kyse siitä, mikä kustannus lasketaan CO2-päästöille. Jos tämä kustannus olisi lähellä nollaa, niin Suomessa ei olisi mitään erityistä syytä yrittää valmistaa kalliihkoa kotimaista polttoainetta, eikä tämmöisiin tutkimuksiin löytyisi rahoitustakaan. Ja yllättäen tämä päästökustannusten nollataso voikin olla lähempänä kuin arvaammekaan. Ilmastotiede-blogi, joka on linkkilistoillanikin, kertoo, että ilmastonlämpenemisen kokonaisvaikutukset taloudellisesti saattavat olla vähäiset jopa IPCC:n mukaan (Linkki). Tässä vaiheessa kyse on vasta ennakkotiedoista, jotka perustuvat jonkinlaiseen tietovuotoon. Lopullisessa versiossa IPCC saattaa onnistua ”pelastamaan” päästöjen kustannukset riittävän korkeiksi, ettei koko ilmastonvakiointi tyssää.

Toinen näkökulma on se, että Suomen selviytymisstrategia perustuu korkeaan tutkimus- ja tuotekehityspanostukseen. Osa tutkimuksesta ei ole yhtä hyödyllistä kuin se hyödyllisin osa. Tätä ei vain aina etukäteen pysty tietämään.

Levästä saa polttoainetta ja sitä voi tuottaa jopa Suomen pimeinä talviöinä. Kannaataako se Suomessa? En usko. Puusta saa polttoainetta. Kannattaako se? Epäilen.  Jos hakkuutähteistä voisi jalostaa (kasvattaa niillä) sieniä, lopputuote olisi arvatenkin polttoainetta paljon arvokkaampaa. Eikö tämän tutkimiseen ja kehittämiseen saa EU-tukea?

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s