Syöttötariffi – tiesitkö maksavasi?


Kuva 1. Nykyaikaisen tuulivoimalan mittasuhteet mm.  veronmaksajaan verrattuna. Kuva: YLE, Stina Tuominen

Kuva 1. Nykyaikaisen tuulivoimalan mittasuhteet mm. veronmaksajaan verrattuna. Kuva: YLE, Stina Tuominen

Slasku3

Kuva 2. Syöttötariffin piilopaikka sähkölaskussani.

Syöttötariffi on yhteiskunnallinen innovaatio, jolla valtiovalta voi tukea jotain sähköntuotantotapaa toisten kustannuksella ilman, että tukisumma näkyisi kustannuksena valtion budjetissa(Linkki).  ”Valtiolle syöttötariffi on kustannusneutraali” kertoo Wikipediakin. Tieto tästä kilpailua vääristävästä maksujärjestelmästä on jätetty usein mainitsematta syöttötariffista kerrottaessa(Linkki). Vaikka kuluttajana haluaisin käyttää vain ilman tuulimyllyjä tuotettua sähköä, joudun kuitenkin kustantamaan tuulisähköä.

Tuulivoimayhtiöiden suurin tulonlähde Suomessa on tukirahoitus, joskin tuotetusta energiastakin tulee vähäinen osuus(LinkkiPDF). Elina Hakkaraisen lukemisen arvoisessa kandidaatintyössä on laskemissa käytetty tuulivoiman hiilineutraalisuutta, joka on pieni virhe. Toisaalta siitä käy mm. ilmi, että vanhemmissa tuulivoimaloissa voi korjauskustannukset kWh:ta kohti olla energian markkinahinnan luokkaa, joka taas on yritystalouden kannalta merkittävää. Toki siinä on työllisyysvaikutusta, mutta sitähän olisi myös vaikka kuntopyörillä tuotetussa sähkössä.

Sähkölaskujani oli esille yhdessä aiemmassakin kirjoituksessani(Linkki), joista näkyy, että edellisen sähkölaskuni vero oli 2,1117 c/kWh, kun se nyt onkin jo 2,3597 c/kWh. Olisiko tässä ilmastopolitiikan kiihtymistä näkyvissä, kun aiempi nousunopeus oli veron kaksinkertaistuminen kolmessa vuodessa ja nyt kaksinkertaistumista voikin ennustaa vuoden sisällä?

Kun tuulimyllyjä on ollut Suomessa vähän, ei niiden sinänsä suhteeton tuki ole tietenkään näkynyt kovin paljon sähkölaskussakaan. Mutta jos tuulisähkön osuus kasvaa merkittäväksi, niin samalla kuluttajien sähkölaskukin kasvaa merkittävästi ja sähkön hinta kuluttajalle pysyy korkella, vaikka muut tuotantotavat toimisivat entistä tehokkaammin ja voisivat periaatteessa tuottaa entistä edullisempaa sähköä. Eipä sillä, jos itse olisin kivihiilivoimalan taloudesta vastaava henkilö, etsisin keinoja nostaa meidän sähkön hintaa, joka samalla tasoittaisi ”laitonta” tuulisähkön saamaa kilpailuetua. Tuulisähkön tuottajillehan myönnetään Suomessa takuuhinta, joka ei automaattisesti kohoa yleisen sähkön hinnan mukana.

Suomessa syöttötariffi on vieläpä onnistuttu muotoilemaan niin, ettei kotitarve- ja muut pientuottajat kuitenkaan pääse edullisesti mukaan johtuen mm. kalliista lupakäytännöstä.  Näin tuotannon hajautuskin jää puolinaiseksi koskien kaikkia eri tuotantomuotoja. Toimineeko seuraava linkki enää koskaan?

http://www.sitra.fi/sites/default/files/u489/sahkon_pientuotanto_keskustelupaperi_2012-9-3.pdf   Tuossa kuitenkin oli ongelmista keskustelua linkin toimiessa.

Aiemmin olen kirjoittanut siitä, miten tuulisähkö ei käytännössä olekaan hiilineutraali, koska voimalan käyttöikä jää niin lyhyeksi, että rakennettujen betonijalustojen hiilipäästöt ovat merkittävät tuotantoon nähden. Samoin yllä esitetty väite syöttötariffin kustannusneutraalisuudesta valtiolle voinee osoittautua toiveajatteluksi hyvinvointiyhteiskunnassa. Kun varsinkin sähkölämmitteisissä asunnoissa energialaskun kasvu sattuu suhteellisesti pahimmin pienituloisiin, voi vihreä kurjistamispolitiikka aiheuttaa merkittäviä menoja muille valtion momenteille. Esimerkiksi Saksasta on kerrottu yli puolen miljoonan kotitalouden joutuneen sähköttömäksi maksuhäiriöiden vuoksi (Linkki). Artikkelissa esitetään erääksi syyksi maksuhäiriöihin sähkön hinnan kallistumista.

Epäterve tuki voi tuottaa epäterveitä ilmiöitä. Esimerkiksi Espanjassa aurinkosähkön tuki on ollut lisäämässä valtion talousahdinkoa(Linkki). Ahdingon seurauksena Espanjan valtio on sitten peruutellut tukemistaan, mikä taas on johtanut ongelmiin taloudellisesti kilpailukyvyttömän sähkön tuottajille. Syöttötariffijärjestelmässä tämä suora vaikutus valtion budjettiin puuttuisi, mutta ilman rajaa kasvava kannattamaton tuotanto aiheuttanee väistämättä erinäköisiä talousongelmia, joista joitain yllä onkin jo mainittu.

Syöttötariffien purkua tai korjaamista ajavilla ehdokkailla on paremmat mahdollisuudet saada ääneni seuraavissa vaaleissa kuin niistä vaikenevilla ehdokkailla.

Vielä pieni yleinen pyyntö lukijoilleni: käyttäkää ”Rate this” arvosteluasteikkoa ihan vapaasti, vaikka se onkin ulkomaankielinen. Viisiasteikkoisesti vasemmalla on ihan surkea jo oikealla erinomainen. Erityiskiitos vielä sille lukijalleni, joka on jaksanut ahkerasti lukea surkeaksi kokemiaan kirjoituksiani.

Advertisements

2 responses to “Syöttötariffi – tiesitkö maksavasi?

  1. Minä maksan perusmaksua Fortumille (yleissiirto) 15,67 €/kk.

    Tiedän kyllä maksavani, mutta eikös nämä energiaverot ohjaa meidän ”kulutustottumuksiamme” (heh heh…)?
    Miten muuten sähkönsiirrossa tuulella tuotettu sähkö erotellaan esim. vesivoimalla tuotetusta – ennen loppukäyttäjälle toimittamista?
    Tämä on kysymys, johon en ole saanut vastausta – vielä!

    Muuten, viime lauantai täällä Vihdin periferialla alkoi sähkökatkolla,
    verkon jatkuvista perusparannuksista huolimatta… Aggregaatti jauhoi sähköä pari tuntia ilmastoystävällisesti E5:n avulla! Saisikohan sitä syöttötariffia jos siirtyisin näissä tilanteissa käyttämään E10?

    Tykkää

    • Kiitos taas kommentistasi, arvon nimimerkki Kyl.
      Selailin noita Fortumin hinnastoja, niinhän tuo näyttäisi olevan, että säästät kausisähköllä siinä verrattuna yleissiirtoon. Ja säästän sitten siinäkin, jos en käytä talvipäivisin sähkönsiirtoa. Tai säästäisin, jos voisin.

      Sähköenergia tulee sitten minulle Oulusta Spot-hinnoilteltuna, joka ei tätä nykyä ole ehkä ihan kallein vaihtoehto. Nimittäin Vattenfallin puhelinmyyjällä hinnat olivat tässä taannoin sentin kalliimpia kWh:lta. Uusimmassa energialaskussani on perusmaksua 5,04 €, talvarkiipäivähinta 5,02 senttiä ja muu aika 3,86 senttiä.

      Ostajallehan tuulisähkö on laskennallista, sillä muutenhan niiltä pistettäisiin tyynellä tupa pimeäksi.

      Pienaggregaattien (tai pientuottajien) syöttötariffit ovat kaiketi vähän ongelmallisia, vaan ei enää tuo artikkelini linkki toimi, jossa oli tietoa tästä. E85-laatuhan olisi kaiketi lähes yhtä päästöneutraalia kuin tuulisähkö, jos ei rakentaisi hirveää betonijalustaa sille moottorilleen.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s