Sinä, Suomi ja sähköauto


Elcat1_rajattu

Kuva 1. Järvenpääläisvalmisteinen sähköauto viime vuosituhannelta. Kuvalähde: Wikipedia

Sähköauto(Linkki1) ei ole mikään uusi keksintö, itse asiassa sitä voi pitää yhtä vanhana kuin autoa ylipäätään. Viimeisen 80 vuoden aikana se ei kuitenkaan ole ollut koskaan yleisesti kilpailukykyinen polttomoottoriautoon verrattuna. Lyhyt toimintasäde lienee suurin haitta, lataamisen hitaus tankkaamiseen verrattuna toinen päähaitta.

Miksi sinä Suomessa asuvana ostaisin sähköauton? Sitä ei moni tiedä, kuten voidaan päätellä Wikipedian artikkelista(Linkki2), joka kertoo, että vuonna 2008 maassamme rekisteröitiin kokonaista viisi uutta sähköautoa. Siis intomieliset ituhipitkään eivät keksi täällä syytä ostaa sähköautoja, miksi sitten kukaan muu niitä ostaisi?

Kun Wikipedian suomenkielinen sähköautoartikkeli on tällä hetkellä varsin kattava teknisestikin, niin tässä ei ole tarvetta mennä enempää niihin yksityiskohtiin, vaan painotun siihen, miksei puhdas sähköauto sovi yleiseen käyttöön Suomeen nyt eikä lähitulevaisuudessakaan. Tätähän ei niin selkeästi tuoda esille Wikipedian kummassakaan artikkelissa. Lopuksi esitän lyhyesti erään vaihtoehdon.

Sähköauto toimii Suomessa vielä huonommin kuin monessa muussa maassa siksikin, että täällä on oikea talvi, ainakin melkein joka vuosi. Toinen syy on sitten se, että täällä on pitkät välimatkat, ainakin kesämökeille.  Siis työmatka-ajoneuvona ehkä jotenkin toimiva sähköauto vaatisikin perheelle vielä toisen auton, jolla tehtäisiin kesämökkimatkat tai vedettäisiin matkailuperävaunua. Näin kuormitettaisiinkin luontoa helposti vielä enemmän kuin ilman koko sähköautoa.  Eräs sähköauton perusteluhan on luonnonsuojelu, ainakin mielikuvatasolla. Sähköautojen lompakko- ja luontokuormitukseen on hyvä huomioida akkujen uusiminen(Linkki3), joka voi ollakin se päämenoerä kilometriä kohti laskettaessa. Linkissä on laskettu sähköskootterin kilometrikuluja, joissa akkukulut ovat n. kymmenkertaiset sähköenergiakuluihin verrattuna.

Toisaalta kun Suomi on maana sähkön nettotuoja, sähköautojen sähkönkulutus voidaan kaikki laskea tuontisähköksi. Tässäkään ei siis saavuteta kansantaloudellista etua verrattuna tuontipolttoaineisiin. Mahdollisesti sähköautoilijan arvostamat omat liikenteelliset hiilidioksidipäästöt jäävät arvailujen varaan käytetyn sähkön suhteen, mutta tuskinpa ne ihan olemattomat ovat.

Tulevaisuutta on tietenkin vaikea ennustaa, mutta pidän tässä vaiheessa ihan oikeana sitä, että sähköautoille on suotu reippaasti veroja Suomessa. Tämä hillitsee keskeneräisten tekeleiden yleistymistä maanteillämme. Sikseen jos kaikki ajaisivat sähköautoilla, niin pikitiet häviäisivät muutamassa vuodessa. Ei välttämättä halpa muutos sekään.  Jos joskus myöhemmin sähköautot ovat kilpailukykyisiä tuotteita, niin markkinoillemme jäi vain tulematta ne lastentautiset mallit. Emme häviä juuri mitään.

Helsingin kaupunginvaltuutettu Leo Stranius(Vihr.) kertoo blogissaan(Linkki4), että Helsingin Energia on merkitsemässä vajaalla miljoonalla eurolla perustettavan valtakunnallisen sähköautolautausoperaattorin osakkeita. Yrityksen alkuosakepääoma näyttäisi olevan n. 5 miljoonaa euroa.  Jos tämän summan jakaa n. sadalle Suomessa käytössä olevalle sähköautolle, niin jokaista kulkinetta kohti on satsattu 50 000€. Ei ihan halpaa, eikä saatane kovin nopeasti kerättyä sähköautoilijoilta poiskaan noita euroja. Mikä tässä on ehkä se ikävin seuraus, niin se, että normaalit ihmiset joutuvat kustantamaan tämän sähkölaskuissaan. Tuskin kukaan alkaa lataamaan sähkökulkinettaan, jos latausmaksu on kerralta selvästi enemmän kuin tankillinen bensiiniä. Vähempi laskutus taas on ainakin alkuunsa tappiollista. Jos lataamo menee konkurssiin, tuo mainittu osakepääoma on kokolailla siirtynyt sähkölaskuihin.

Sellainen latausjärjestelmä, jossa sähköautot käyttäisivät vain tuulisähköä, tarkoittaisi samalla sitä, ettei pitemmän tyynen jakson aikana niistä yksikään olisi liikenteessä. Toisisanoen tämäkään hyvältä kuulostava järjestely ei välttämättä ole käytännöllinen. Lisäksi tuulisähkö on tuetuinta sähköä, niin että taas normaalia sähkönkuluttajaa laskutettaisiin toisten harrastuksista.

Autoiluahan voidaan Suomessa pitää ihmisoikeutena, joten ettei menisi ihan pelkästään kielteiseksi kirjoitteluksi, niin esitänpä vaihtoehtoisen suunnan autojen energialle Suomessa. Se on asteettainen siirtyminen seospolttoaineisiin, lähinnä hiilivety-alkoholi-seoksiin. Oman kokemukseni mukaan tavanomaiset bensiinikäyttöisen auton moottorit ja muut osat kestävät toimivasti etanolia pitoisuuteen 50%, siis tankissa noin puolet ”tavallista” 95E10 bensiiniä ja puolet RE85-etanolibensaa(Linkki5).  Tätä eivät tosin autonvalmistajat takaa, joten takuu ei pysy voimassa. Eikä tiedossani ole kokeiluja kaikilla automerkeillä. Vaan seospolttoainevarustelu (flexifuel) kustantaa vain sadan euron luokassa ajoneuvoa kohti tehtaalla. Tällöin on sitten takuukin voimassa kaikilla myytävillä alkoholibensiineillä ajettaessa. Jos Suomessa maahantuojat houkuteltaisiin tai pakotettaisiin lisäämään flexifuel-malliensa myyntiosuutta vuosien saatossa, olisimme pikkuhiljaa tilanteessa, jossa autokantamme voisi käyttää vaihtelevista lähteistä saatuja alkoholeja. Tässä tilanteessa vahinko ei olisi vielä kovin suuri, vaikka sitten selviäisikin, että fosiilinen hiilivetybensiini se onkin parasta vaihtoehto liikenteessämme. Olen kirjoitellut joskus aiemminkin tästä aiheesta(Linkki6).

Jos aiemmin et oikein tietänyt, miksei sinulla ole sähköautoa, niin toivottavasti nyt tiedät paremmin.

Mainokset

One response to “Sinä, Suomi ja sähköauto

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s