Kasvihuonekaasukasvihuone


Kasvihuonekaasukasvihuone1

Kuva 1.

Kasvihuonekaasuilla lämmitettävä kasvihuone, mikäpä olisikaan sen parempi idea? Maapallon ilmakehän ns. kasvihuonevaikutus on 30 °C:een luokkaa ja ilmakehässä on hiilidoksidia arviolta (400/1000000)*(10000kg/m2)/(1,225kg/m3) eli n. 3,2 m korkea kerros normaalipaineisena CO2-kaasuna 15°C:ssa. Pahoittelen arviossani käytettyä epätieteellistä paineyksikköä kg/m2, mutta tässä se yksinkertaisti lauseketta tarkkuuden olennaisesti kärsimättä.

Jos haluaisimme kasvihuoneeseen +15°C lämpötilan kuvan 1 mukaisessa tilanteessa, joutuisimme siis käyttämään yli 3 metrin ikkunaväliä, jossa olisi täytekaasuna 100% CO2. Epäkäytännölistä ehkä? Vaan onhan niitä tehokkaampia kasvihuonekaasuja, otetaan käyttöön SF eli rikkiheksafluoridi, jolle luvataan yli 10000-kertainen teho, jolloin päästäänkin ikkunaväliin 0,3 mm. Ehkä vähän vaikea toteuttaa vakio-osilla, mutta ei se ainakaan ole liian suuri väli. Kasvihuoneen sisätilassa oleva optimoitu CO2-pitoisuus antanee vielä pienen oman vaikutuksensa, mutta sitä ei tässä arviossa huomioida.

Onko kaikki hyvin nyt? Ei ole, kun CO2:n osuus ilmakehämme kasvihuonevaikutuksesta onkin vain ehkä 20%, joten kerrotaan ikkunavälimme 5:llä. Uusi arvo 1,5 mm ei ole ollenkaan paha.

Onko nyt kaikki hyvin? Ei ole, kun kasvihuonekaasujen vaikutus on logaritminen. Teemme varovaisen arvion, että hiilidioksidipitoisuuden 20-kertaistaminen 400 ppm:stä kaasukehässä riittäisi tuottamaan kaipaamamme yli 30 °C:een CO2-pohjaisen kasvihuoneilmiön ja lisäämme tähän oletuksen, että sama funktio sopisi myös SF6:lle, niin pääsemme ikkuvälin suuruuteen 30 mm. Ei vieläkään mikään vaikea arvo rakenteelle.

Onko nyt kaikki hyvin? Ei ole. Vaikka edellä arviossa onkin jotain korjattavaa, niin kokeellinen tutkimus SF6:n käyttämisestä ikunavälien täytekaasuna osoittaa(LinkkiPDF), että sillä saavutetaan kapeissa vaakasuorissa ikkuraoissa vähän parempi eristearvo (U-arvo) kuin ilmalla, mutta leveämmissä pystysuorissa ikkunaraoissa se voi olla jopa huonommin eristävä täyte kuin ilma. Mitä tämä tarkoittaa, niin sitä, että vesiviljelmämme kasvihuoneessa jäätyisi heti kohta pakkaskauden alettua täysin riippumatta ikkunavälin leveydestä ja käytetystä kasvihuonekaasusta.

Kasvihuonekaasut eivät toimi kasvuhuoneessa, eikä kasvihuoneessa muutenkaan esiinny merkittävää kasvihuoneilmiötä(LinkkiPDF). Kasvihuoneen lämpenemissyynä auringonpaisteessa on lähinnä konvektion estyminen, jonka voi havaita siitäkin, että tuulettamalla kasvihuone jäähtyy, vaikka ”takaisinsäteilijä” eli lasi on muuttumatta. Maapallon ilmakehästä ei kuitenkaan voi tuulettaa samalla tavalla lämpöä ulos, vaan viimekädessä se lämmön poistuminen tapahtuu säteilemällä.

Kasvihuoneilmiö on siis väärinkäsitys nimensä osalta. Mitään merkkejä ei näy, että ilmastotiede olisi korjaamassa tätä väärinnimeämistä, joka ei ehkä olekaan ilmastotieteen suurimpia epäonnistumisia. Jos puolestaan olisikin näkyvissä merkkejä, että luonnontieteellisesti sivistyneet ja sivistymättömät ihmiset ovat alkaneet nauraa ilmastotieteelle, niin kenen vika se sitten on?

Advertisements

2 responses to “Kasvihuonekaasukasvihuone

    • Kiitos kysymästä, vaan se mitä tuossa jutussa on laskettu, on ”ihan ite” laskettu. Jos taas kysymys koskeekin yleisemmin kasvihuoneilmiötä planeetan kaasukehässä, niin asia on minulle vaiheessa. Esim. päivän ja yön vaihtelu vaikeuttaa yksinkertaisen mielenmallin tekemistä. En tässä vaiheessa kuitenkaan pidä uskottavana, etteikö CO2:n absorbtio jotain vaikuttaisi. Siis täydelliset kieltäjät eivät vielä vakuuta.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s