Meri nousee – näkyykö hiilidioksidin suora vaikutus?


Recent_Sea_Level_Rise-fi

Kuva 1. Mitattu merenpinnan nousu. Lähde: Wikipedia

Merenpinta on varsin luotettavien mittausten perusteella ollut lähes koko mittaushistoriansa ajan pienessä nousussa. Kattavaksi syyksi tälle ei riitä ihmistoiminta, joskin väitteet viimeaikaisesta nousun kiihtymisestä ovat perustuneet nimenomaan ihmisperäisen (joka ei tarkoita ilmastotieteessä ihmisestä peräisin olevaa, vaan tekniikan tuottamaa) hiilidioksidin ilmaston kautta merta lämmittävään vaikutukseen. Kuvan 1 lähdesivulla on myös IPCC:n taulukko(Linkki), jossa päätekijäksi merenpinnan nousulle esitetään lämpölaajenemista, jossa on tapahtunut sekä arvon että virheen nelinkertaistuminen lyhyellä välillä.

Oli miten oli, minua hieman kiinnosti se, kuinka paljon ihmisperäinen hiilen tupruttelu nostaisi suorana vaikutuksena merenpintaa. Kun Tiede-lehti (Linkki) uutisoi nettisivustollaan ihmisten poltelleen jo 10 miljardia tonnia hiiltä vuonna 2010, niin emme takerru siihen, että alkuperäislähteessä lukema on 9, vaan otamme pyöreän luvun arviokäyttöön. Huomioiden hiilen atomipaino 12, saamme lisättyä 4,17E+014 mol/v (=n. 0,4 petamoolia vuodessa) hiilidioksidia mereen, jos annamme merelle puolet tuotoksestamme. Ja edelleen alaspäin pyöristyettyä CO2:n partiaalista moolitilavuusarviota 0,03 l käyttäen saamme tästä tehtyä lisää merta 12,5 km3/v. Merien 381 miljoonan neliökilometrin pinnalle tasan jaettuna tämä tekee laskelmani mukaan n. 0,03 mm/v. Tuota lukemaa voisi paremminkin pitää vaikutuksen yläraja-arviona, koska merkittävä osa mereen joutuneesta hiilidioksidista reagoi vetykarbonaatti-ioniksi, jolla on pienempi partiaalinen moolitilavuus kuin 0,03 l. Mutta kun samalla merestä häviää kahden arvoista karbonaatti-ionia (jolla on negatiivinen partiaalinen moolitilavuus), niin tarkempi laskeminen käy ylivoimaiseksi. Joka tapauksessa ei vaikuta uskottavalta, että teollisen tuotannon hiilidioksidin suora ”turvottava” vaikutus näkyisi olennaisesti meren pinnan kohoamisena, vaikka miljardi tonnia onkin painava luku ja kymmen miljardia vielä vähän painavampi.

Merien tilavuuden laajenemisesta ja/tai merien karbonaateista saattaa vielä joskus tulla tähän blogiin kattavampi artikkeli. Se vaan on sitten paljon suuremman vaivan takana, jos itse sen joudun kirjoittamaan. Mikä mekanismi pitää meriin imeytyvän ja meristä vapautuvan hiilidioksidin lähellä tasapainoa, jos mikään? Miten ilmastomalleissa huomioitiin merien ja luonnon kiihtyvä hiilidioksidin absorptio, jos mitenkään? Jne.

Linkkejä merenpinnasta hätäisille:

Mitattuja meren nousuja ja laskuja asemittain NOAAn kartalla. (Linkki) Kovasti parjatun Mörnerin väitteet näyttäisivät pitävän ainakin itä-Australissa kutinsa: ei juuri meren kohoamista siellä.

NOAAn esittämiä Jason-satelliittien tuloksia PDF-muodossa. (Linkki)

Advertisements

2 responses to “Meri nousee – näkyykö hiilidioksidin suora vaikutus?

  1. Merenpinnan nousu-uutisissa jätetään aina kertomatta jokien kuljettaman maan, siis suistojen kasvamisen vaikutus vaikka se ilmeisesti tiedetään melko tarkasti. Samoin vaikkapa Merenkurkun maan nousu syrjäyttää paljon vettä, nostaa siis merien pintaa.

    Mistä löytyy taulukko, jossa on eriteltynä suurimmat vaikuttajat, muutkin kuin ihmisperäinen hiilenpoltto?

    Tykkää

    • http://en.wikipedia.org/wiki/Coastal_sediment_supply
      Niin tuo sedimenttimäärä näyttäisi olevan ”vain” parisen kertaa suurempi tonneissa kuin käytetty fossiilisen hiilen määrä. Näin ollen sen vaikutuskin jäänee vuositasolla millin sadasosiin. Miljoonassa vuodessa kuitenkin keskimäärin kymmeniä metrejä ja suistoissa kilometrejä.

      http://geology.uprm.edu/Morelock/eustatic.htm
      Eikä ilmeisesti tuo Pohjanlahdella esiintyvä meren pohjan kohoaminen ole kovin yleistä muualla? Britanniassa esimerkiksi saaren toinen pää nousee ja toinen laskee muinaisen jääkauden jälki-ilmiönä, joka keskimäärin tasannee kokonaisvaikutusta valtameren pintaan.

      Wikipedian lyhyttä listaa parempaa ei nyt näytä helposti löytyvän. Asiasta kiinnostuneille sikäli sääli, että ei heti näe, onko joku mainitsematon tekijä kuitenkin laskettu ja havaittu vähäiseksi (kuten esittämässäni CO2:n suorassa vaikutuksessakin kävi ilmi), vai onko se jäänyt huomaamatta. Itselläni on toinen alustava laskelma siitä, miten meriveden lämpötilaero saa pinnan kohoamaan, vaikka keskilämpötila säilyisikin. Pitänee sekin stilisoida ja esittää blogissa.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s