Entäpä, jos aurinko vaikuttaakin ilmastoon? Osa I


Aurinkovakio7

Kuva 1. Viite: C. Fröhlich , 2006, ”Solar Irradiance Variability Since 1978:

Arkikokemus on, että aurinko lämmittää. Vastaavasti paljon näkee ilmastotieteellisiä väitteitä (Linkki), ettei auringolla ole juuri merkitystä ilmastonmuutokseen. Lähinnä tässä on kyse siitä, että aurinko on ollut sikseen vakaa (Linkki), ettei sen tiedetä aiheuttavan trendimäistä muutosta ilmastoomme. Auringon säteilyvoimakkuus vaihtelee kuvan 1 mukaisesti. Röpöset kohdat kuvaajassa ovat samalla auringonpilkkumaksimien kohtia, jaksona n. 11 vuotta. Mitään merkittävää pitempikestoista suuntausta ei ole havaittavissa. Tässä aineiston alkuperäisjulkaisijan toive: Acknowlege receipt of the dataset (mention version used) from PMOD/WRC, Davos, Switzerland,;  and acknowledge ”unpublished data from the VIRGO Experiment on the cooperative;  ESA/NASA Mission SoHO”  The composite listed below is version 41_64_1312

Auringon säteily etäisyysvaihtelu tasattuna ja tasaamattomana. Aineistolähde: http://lasp.colorado.edu/home/sorce/data/tsi-data/ Huom: kuva on oikeasti iso

Kuva 2. Auringon säteily etäisyysvaihtelu tasattuna ja tasaamattomana. Aineistolähde: http://lasp.colorado.edu/home/sorce/data/tsi-data/
Huom: kuva on oikeasti iso

Mutta ei tässä kaikki, sillä maapallon saama aurinkoenergia vaihteleekin miltei kahta kertaluokkaa enemmän kuin säteilylähde johtuen pistemäisen säteilylähteen tehosta käänteisesti etäisyyden neliöön ja maan etäisyyden vaihtelusta tuohon auringoksi kutsuttuun säteilylähteeseen. Olenkin tässä käyttänyt nimitystä aurinkovakio tasatuille arvoille ja säteilyvoimakkuus arvoille, joissa etäisyyden vaihtelu vaikuttaa. Edelliset arvot ovat merkityksellisempiä tutkittaessa itse aurinkoa, mutta jälkimmäiset ovat niitä, jotka vaikuttavat maapallolle ja ilmastoomme. Ja voi pojat, ette arvaakaan miten ne vaikuttavat! Ensiksikin kuvasta 2 näemme, että auringossa itsessään tapahtuvat vaihtelut ovatkin varsin pieniä verrattuna etäisyyden aiheuttamaan vaihteluun. Tosin kummallakaan ei ole erityisempää suuntausta, mutta jos vaikka tuo vuosittaisen vaihteluväli jakaa neljällä, niin vieläkin jää reilu 20 W/m². Neljällä jakaminen johtuu yöstä ja pallomaisuudesta, niin että päästään maapallon pinnan neliömetrille.  Verrattuna vaikkapa CO2:n säteilypakotteeseen puhutaan siis moninkertaisesta vaihtelusta. Ei tämä nyt vielä mitään teoriaa kaadeta, vaan kun myös ilmoitettu Total Uncertainty in TSI at 1-AU  eli epätarkkuus  on suuruusluokaltaan milteipä ihmisperäisen CO2-pakotteen luokkaa, niin silloin voidaan ainakin kysyä, miten tarkkaan se CO2:n säteilypakote oikeasti onkaan tiedossa? Mikä osuus hukkuneesta lämmöstä voikaan sisältyä aurinkovakion mittausvirheeseen? Voisiko esim. ilmastovakioinnin miljardien omaisuusvaihdoissa huomioida jotenkin tätä epävarmuutta? Olisin vapaaehtoinen ottamaan tililleni säilytettäväksi sen summan, joka katsotaan epävarmuuden osuudeksi.

Kuva 3.

Kuva 3.

Mutta ette ole nähneet vielä juuri mitään! Jos katsotaan maapallon keskipintalämpötilan kuukausivaihtelua, niin siinähän havaitaan sama, vuoden mittainen aallonpituus kuin säteilyssäkin. Sitä vaan ei heti huomaa kuvasta 3, että aallonhuiput ovat juuri ”väärissä” kohdin säteilyhuippuihin nähden. Mikäli kuukausittaisen säteilyn ja lämpötilan korrelaatiota vaikkapa vuodelta 2004  tutkitaan, niin kuvan 4 mukaisesti kulmakerroin ei ole kovin jyrkkä, vaan sehän on kiinni yksikön valinnasta. Kulmakerroin on kuitenkin negatiivinen, eli enempi auringon säteilyä maapallolle ”saa aikaan” alemman lämpötilan. Selitysastekin on varsin luonnontieteellistä luokkaa, selvästi yli 0,9.

TSIjaCkorrelaatio

Kuva 4.

Kun luonnontieteen perusoletuksia on luonnon tietynlainen rehellisyys, siis ettei luonto huijaa vaan paljastaa salaisuutensa rehelliselle tutkijalle, niin tässä on nyt tämäkin uskomus kovalla koetteella. Miten muka säteilyn lisääntyminen voi näkyä lämpötilan laskuna, ihan useita asteita? Nyt kyllä joku pelleilee meidän kansamme? Minusta tämä on niin järkyttävä tulos, että pitää olla kiitollinen ilmastotutkijoille, etteivät he ole tätä julkisuudessa enemmälti levitelleet. Tässähän olisi vaarana lasten oppimiskyvyn pysähtyminen ja mummojen säikkyminen.

Nyt jää nähtäväksi, toivunko tästä itsekään, eli tuleeko ikinä jatko-osaa nro 2?

Mainokset

One response to “Entäpä, jos aurinko vaikuttaakin ilmastoon? Osa I

  1. Päivitysilmoitus: Entäpä, jos aurinko vaikuttaakin ilmastoon? Osa III | Roskasaitti·

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s