CO2, Kioto ja vaikuttavuus


Kuva 1. Kioton pöytäkirjaan sitoutuminen. Tumman vihreä = sitovat tavoitteet edelleen hyväksyneet valtiot. Lähde: Wikipedia.

Kuva 1. Kioton pöytäkirjaan sitoutuminen. Tumman vihreä = sitovat tavoitteet edelleen hyväksyneet valtiot. Lähde: Wikipedia-artikkeli, johon kuvasta linkki.

Kioton pöytäkirja eli ilmastosopimus on nyt kuusivuotias, eikä ihan terve enää(Linkki). Jos katsotaan kuvan 1. maailman karttaa, niin pinta-alallisesti tavoitteisiin sitoutuneita maita on kymmenen prosentin luokkaa. Sitoutuneiden maiden väestömäärä on sekin samalla tasolla koko maapallon väestöstä.

Kioton sopimuksen vaikuttavuudenkaan ei toki ole arvioitu olevan kovin kattava: vähimmillään 0,02°C jarrutus ilmaston lämpenemiseen. Tähän verrattuna sitoutuneiden maiden vähäistä määrää voisi pitää jopa riittävänä. Se on sitten toinen asia, että tuollainen vaikutus ilmastoon on mittausten virherajoihin nähden havaitsematon ilmiö.

Henkeä kohti lasketut hiilidioksidipäästöt eräissä maissa ja joillakin alueilla. Aineisto: Wikipedia ja YK

Kuva 2. Henkeä kohti lasketut hiilidioksidipäästöt eräissä maissa ja joillakin alueilla. Aineisto: Wikipedia ja YK

CO2-päästökehitys teollisuusmaissa ja eräillä alueilla. Lähde Wikipedia

Kuva 3. CO2-päästökehitys teollisuusmaissa ja eräillä alueilla. Lähde Wikipedia

Wikipedia tarjoaa(Linkki) hyvää YK-lähtöistä perustietoa kaikkien maiden ihmisperäisistä teknisistä CO2-päästöistä, joita hieman YK:n tiedoilla(Linkki) paikaten sain laadittua kuvan 2 kuvaajan. Siinä logaritmisella y-akselilla on valittujen maiden ja alueiden henkeä kohti lasketut vuosittaiset hiilidioksidimäärät tonneissa ja x-akselilla vuodet. Maiden keskipäästöissäkin voi olla isoja eroja, kuten on yksilöidenkin välillä, vaikka jälkimmäinen ei kuvaajasta näykään. Havainnollistavana esimerkkinä voisi esittää, että jos Somaliasta siirtyi yksi ihminen Qatariin, niin mikäli hänen vuosipäästönsä olivat lähtömaassa vuonna 1995 alle maan keskitason ja Qatarissa jonkin verran yli keskitason, niin henkilökohtainen hiilijalanjälki kasvoi lähes miljoonakertaisesti.

Kuvaajan ylä- ja alarajan maat ovat molemmat kuvan 1 kirkkaan vihreältä alueelta. Näillä mailla on Kioton sopimuksen sallima oikeus vapaasti lisätä päästöjään. Siinä vain on iso ero kokonaispäästömäärissä, jos Kiina, Qatar tai Somalia kaksinkertaistaa päästönsä. Somaliassa päästöt ovat itse asiassa yli kymmenkertaistuneetkin, mutta kun ne ovat vähäisellä tasolla, ei kokonaispäästöt ole vieläkään merkittäviä. Qatarin asukasmäärä on taas puolestaan alle miljoonan, joten verrattuna kohtuullisempien päästöjen maihin Qatarin kokonaispäästömäärä ei silti ole kovin merkittävä.

Kuvassa kolme on edellisen kaavion keskialue esitetty lineaarisella skaalalla.  Koko maailma on nousutrendillä, kun taas ”paha” USA on laskutrendillä. Tässä on merkittävää se, ettei USA ole ratifioinut Kioton sopimusta, kun taas melko jyrkästi nousevat Kiina ja Norja ovat sen ratifioineet, kuten ensimmäisen kuvan kartta kertookin.

Suomen osalta käyrässä näkyy mutkittelua, mutta nousumme on keskitasoista. Ruotsiin verrattuna kulmakertoimemme on kuitenkin erimerkkinen. Näin se selitys, että Suomi olisi ollut jo vuonna 1990 äärimmilleen energiatehokas, vaatisi tarkempaa tutkimusta. Sillä kyllähän Ruotsin voisi uskoa olleet vuonna 1990 energiatehokkuudessa melkolailla Suomen tasolla. On tietenkin huomioitava se, että Suomi on eräs maailman pohjoisimpia maita väestön painopiste huomioituna, jolloin mitkään keskieurooppalaiset nollaenergiaratkaisut eivät ole suoraan tänne sovellettavissakaan.

Jos erityisesti tarkastellaan (Linkki) USA:n kehitystä, niin maan laskevaa trendiä ei voine pistää talouden hiipumisen piikkiin, koska vuonna 2012 talous kasvoi samalla kun CO2-päästöt alenivat. Eräs käyrä tuolla sivulla kertoo myös siitä, miten talouden hiilitehokkuus on tasaisesti parantunut USA:ssa. Tässä varmaan on vaikuttamassa myös se, että tietokoneohjelmistojen tuotanto tarvitsee merkittävästi vähemmän hiiltä kuin limusiinien tuotanto. Lisää USA:n ja CO2:n suhteesta löytyy näistäkin linkeistä:

Edellä luetelluissa linkeissä mainitaan muutamaan kertaan vesisärötyksen avulla tuotetun maakaasun, ns. liuskekaasun, merkitys CO2-päästöjen vähenemiseen USA:ssa. Maakaasun hinta on laskenut siis niin alas, että hiiltä ei kannata polttaa, jos kaasua on saatavilla.

Vaan CO2-päästöjä voi vertailla useammallakin tavalla. Edelliset käyräni olivat maan tuotannosta henkeä kohti laskettuja, vaan jos lasketaan CO2:n päästötuotanto maittain(Linkki), on Kiina ja Intia nykyisillä kasvuvauhdeillaan piankin niin määräävässä asemassa, että EU:n päästöjen vieminen Somalian tasolle tuottaisi vain noin viiden vuoden kasvua vastaavan vähenemisen em. maiden päästötuotantoon verrattuna.

Eräs tarkastelukulma on maakohtaisen kulutuksen päästöjen seuranta.  Britannia paljastanee(Linkki) yleisemmänkin eurooppalaisen kehityskulun: vaikka maakohtainen päästötuotanto on laskusuunnassa, kulutuksesta laskettu päästömäärä kasvaa. Ja tämähän on ymmärrettävää, että jos Jaguarien valmistus siirtyisi Britanniasta Kiinaan, niin eihän siinä autokohtainen päästömäärä ainakaan vähenisi. Kioton sopimus ei rajoita kulutuksellisia hiilipäästöjä.

Jos Suomi päättäisi irtisanoutua Kioton sopimuksesta, kukaan ei havaitsisi tästä mitään haittavaikutuksia luonnossa. Kuten ei ole havainnut mitään todellisia hyötyjäkään siihen sitoutumisesta. Maailmanlaajuisesti Kioton sopimus on ehkä aiheuttanut jonkin verran vähän hiilidioksidia päästävän, siis energiatehokkaamman, tuotannon siirtymistä vapaiden päästöjen alueille, joten sopimuksen aiheuttamat päästövähennykset lähinnä Euroopassa voivat olla kulutuksesta tarkasteltuna päinvastaisia.

Loppukysymykseni kuuluukin: paljonko sinä olet valmis maksamaan ympäristötietoisen lähimmäisesi puhtaammasta omastatunnosta?

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s