Onko pitkäaikaisilla myrskyennusteilla viihdearvoa?


Kaavio1

Tapa1: aiempien vuosien keskiarvoluku
Tapa2: vuoden alkuun mennessä kirjattujen ääriarvojen puoliväli

Nythän globaalisti maapallolla on ollut varsin tyyni vuosi, erityisesti tyyntä on ollut Pohjois-Atlantilla, joka IPCC:n mukaan on ainoa jäljelle jäänyt alue, jossa ilmastonmuutos todennäköisesti näkyy myrskyjen voimassa ja lukumäärässä niitä lisäävästi. Viitteenä tähän blogiympäristöni linkkilista ja aiemmin kirjoittamani juttu (Linkki) . Vähämyrskyinenkään vuosi ei kuitenkaan takaa sitä, etteikö ihmisuhreja tulisi, kuten tuore Haiyan-taifuuni (Linkki) miltei 300 uhrin kera kertoo, Wikipedian tämänhetkisten tietojen mukaan. Uhrien ja vahinkojen määrä on eniten riippuvainen myrskyjen reiteistä, jotka osataankin nykyään ennustaa kohtalaisen hyvin myrskyn elinaikana. Varsinkin avomerialusten vahingot ovat nykyään jääneet yleensä tapahtumatta myrskyn vaikutusalueella hyvän tiedonkulun ansiosta. Kiinnostukseni kohteena nyt on kuitenkin myrskykauden ennustaminen ennen sen alkua. Tätä toimintaa harrastavat useatkin organisaatiot, mutta Atlantilta oli pisin sarja saatavissa CSU:n ennusteista Wikipedian välityksellä (Linkki). CSU tarkoittaa Coloradon yliopistoa (Linkki).  Heillä on merimyrskyjen ennustamiseen eräs erityinen etu puolellaan: Hurrikaanit eivät näyttäisi ulottuvan Atlantilta Coloradoon asti, joten väärätkään ennusteet eivät osune kovin pahasti omaan nilkkaan. Tarkoituksenani oli selvittää, onko ilmastotieteellisestä ammatillisesta osaamisesta etua myrskykauden vilkkauden ennustamiseen, vai voisiko kuka tahansa taulukkolaskentaa taitava tehdä saman tasoisia ennusteita katsomatta ennusmerkkejä mistään vuoden tuloon viittaavasta, käyttäen ainoastaan jo kerättyä edellisten kausien myrskyhistoriaa. Tässä ei siis ole kyse sammakkoennusteesta ja sen laadusta. Toisaalta tarina kertoo, että tikkaa heittävä apina voitti taloustieteilijät kurssikehitysten ennustamisessa, joten tämä artikkelini saattaisi antaa selityksen sillekin, että miksi sammakko voi voittaa ilmastotieteilijät. Ensiksikin on tiedostettava eräs sudenkuoppa: enhän ole tässä varsinaisesti ennusteen tekijänä, koska tiedän jo tämän tapahtumahistorian, jolta ajalta ennusteita tarkastelen. Näin voisin helpostikin esittää ”menetelmän” joka antaisi näille vuosille pienemmän virheen, kun piilottaisin menetelmääni sopivan valinnan. Tämän välttämiseksi valitsin kaksi mielestäni uskottavaa tapaa vertailumenetelmiksi. Toinen oli Wikipedian antama keskiarvotieto joiltakin edellisiltä vuosilta.  Siis tavan 1 mukainen ennuste=aiempi keskiarvo. Toinen tapa oli valita tapahtumavuotta edeltäneiden vuosien ennätysvuodet, jotka nekin ovat useilta vuosilta Wikipediassa näkyvissä. Ainostaan tein sen muutoksen, että vuoden 2005 ennätystä ei käytetty kuin vasta vuonna 2006 ja sen jälkeen, vaikka Wikipediassa näkeekin eri käytäntöä. Tapa 2: ennuste = historiallisten äärimmäisyyksien puoliväli. Tulokseni ovat xls-taulukkomuodossa tässä tiedostossa: Hurrikaaniennusteet. Sellainen huomautus on toki hyvä tehdä, että vuodelle 2013 olen käyttänyt tähän päivään mennessä kertyneitä tietoja. Kausihan on vielä vähän vajaa, joten mahdollisesta korjauksesta ilmoittelen sitten kommenttiosiossa. Kuvaajastakin näkee, ettei punainen käyrä erityisemmin poikkea edukseen kahteen maallikkomenetelmään verrattuna. Itse asiassa tällä 15 vuoden välillä keskiarvomentelmä (tapa1) keräsi virhettä hieman enemmän ja ääriarvojen keskivälivälimenetelmä (tapa2) pääsi vähän pienemmällä virhesaldolla.  Ja tästäpä se sitten löytyy sammakollekin mahdollisuus voittaa ilmastotieteilijät myrskyjen ennustajana: kun sammakon loikkien ennustearvo rajataan ääriarvojen väliin, niin sammakolla on mahdollisuus voittaa useammin kuin hävitä.  Ja tämmöinen kilpailu sammakoiden tietämyksen ja ilmastotieteilijöiden välillä voisi antaa otsikossani kaivattua viihdearvoa näille ennusteille. Jos ennustesammakkoja olisi vaikkapa kymmenkertainen määrä ilmastoennusteorganisaatioihin nähden, niin miltei joka vuosi sammakko olisikin voittaja, ei tosin aina sama sammakko. Sammakkojen lukumääräylivoimaa voisi perustella kustannustehokkuudellakin?

Maurinpäivä13Atlantic

Tyypillistä näkymää Atlantin myrskyistä tänä vuonna. Napsauttamalla kuvaa pääsee tarkistamaan tuoreen tilanteen.

Advertisements

2 responses to “Onko pitkäaikaisilla myrskyennusteilla viihdearvoa?

  1. Jättäen alkuperäisen tekstini enemmittä(* muokkauksitta täydennän hieman tähän kommenttiosioon.
    Atlantilta ei kuulu mitään uutta, mutta Filippiinejä murjonut Haiyanin uhrimäärä on nyt tarkentunut kadonneet hukkuneiksi laskettuna n. 2500. Tekstissäni ilmoittamastani lukemasta puuttui lähinnä Itä-Visayasin alueen uhrit, joita sitten onkin enemmän kuin muilla alueilla yhteensä, eli 2214 kuollutta ja 61 kadonnutta.
    Suurkatastrofeille tyypilliseen tapaan viralliset uhrimäärät ovat alkuunsa usein selvästi alakantissa, koska niissä on mukana vain varmasti todetut kuolintapaukset. Nyt jotkin epäviralliset arviot olivat ilmeisestikin ylimitoitettuja kymmeninetuhansine uhreineen, mutta sen voinee hyväksyä inhimillisenä erehdyksenä, josta ei juurikaan lisävahinkoja ole aiheutunut.
    Taifuunin Haiyan / Yolanda ilmastotieteellisestä merkityksestä saattanen vielä avata oman kirjoituksen.

    Tykkää

  2. Tässä sitten kauden päättyessä keskimääräiset virhelukemat/v:
    CSU:26,37%; tapa1:30,32%; tapa2: 24,37%
    Päivitin liitteenä olevan laskentataulukon, jossa sitten kuvaajakin on nyt hieman erilainen jutun kuvaajaan nähden.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s